lauantai 7. marraskuuta 2020

Ei onnistu nukkuminen.

Tälläviikolla yöunet ovat jääneet kolmeentuntiin yö, maksimi neljätuntia.
Tässä alkaa tuntemaan itsensä jo zombieksi.
Lenkilläkin on parinapäivänä tullut käytyä jo ennen neljää.
Niin, eihän sitä eläkeläinen oikein muulloin joutaiskaan.

"Nukkuminen on heikkoutta" Christopher Gaylordin.
No miksi minä en tunne itseäni vahvaksi?. 

Tänäyönä, kun ei nukkuminen onnistunut, lueskelin Marko Laaksosen liikuntafysiologian pro gradu  tutkimusta, maratonjuoksun vaikutuksista sydänlihakseen.
Olenhan tutkimuksen lukenut aikaisemminkin, mutta nyt paneuduin siihen oikein ajan kanssa.

Tänään sitten alkaa varsinainen kilpahiihtokausikin, pääsee tuijottelemaan sauvojenheiluttelua, kun ei suuria kaupunkimaratonejakaan järjestetä, tuon pirun koronan takia.

Tänään parikymppisen löntystelin, väsytti..
Nyt vain oottelen hiihtolähetysten alkamista.

Ei tässsä auta itku eikä hammasten kiristelykään, eteenkään kun niitä hampaita ei olekkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti