Aamulla heti kohta viidenjälkeen lähdin kävelylenkille.
Aluksi kävelin Ounasrinteelle tietäpitkin, ulkoilureittien valojen sytyttyä kuudenaikoihin jatkoin ampumaradan suunnalle, ja sieltä alkoikin minun kävelyni metsäosuudet, aluksi otsalampun avustamana kun luonnonvaloa ei vielä riittävästi ollut.
Aurinko nousi kun kerkesi, värjäten taivaanrantaa punaiseksi.
Täytyy myöntää että puolet ajasta en ihan varma ollut missäpäin liikuin.
Viimein oikeastaan vähän kuin yllätäen päädyin Kroopinpaloon, sieltä sitten kävelinkin Ranuantietäpitkin kotia.
Lenkille tuli pituutta 40 kilometriä, kävelyajan ollessa 8 tuntia.
Ihan hyvää tahtia reppuselässä, ja kun matkasta enämmän kun puolet oli ihan metsäpolkuja, ja välillä jänkää ja ihan polutontakin osuutta.
Mielumminhan vaellellut olisi tuntureilla ja vaellusreiteillä, mutta mihimpä sitä ajokortiton pääsee.
No niin nyt se rupes taasen hatuttaan.
Kovakuntonen ukko olet vielä 12min/km mettässä huh,huh!
VastaaPoistaTänään sitten ei olekkaan jaksanut kun makailla sohvalla ja ihmetellä.
VastaaPoistaHyvin tuli jalka ja pakaralihakset (tai niiden paikat) kipeiksi ja hartianseutu/niska sai myös osansa rinkankannosta.
Tuo kolmas kuva alla alta taitaa olla Ruokojärvi jossa kaukopartiomiehetkin majailivat kun Rovaniemeä poltettiin.
VastaaPoistaPiti Suunnon piirtämästä reitistä tarkastaa, tuo ylempi kuva on Käyrälammelta ja toinen järvikuva Pikku Ruokojärveltä.
VastaaPoistaRuokojärven olin kiertäny vähän etäämmältä, ja päädyin Kroopinpalontielle, murska, soranottoalueelle.