Tuossa tuloksia etsiessä selailin vanhoja lehtileikkeitä menneiltä ajoilta, kisoja ainakin näytti Lapissa olevan aikalailla enemmän kun nykyään.
Tässä tarjontaa vuodelta 1983, (kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.)
Paljon oli viellä lisänä maantie ja maastokisoja, joita ei kalentereihin ollut ilmoteltu, lyötiin kisa pystyyn, lehteen urheilumuistioon tieto kisasta ja kymmenittäin juoksijoita löysi aina paikalle, vaikka silloin ei vielä nettiä ollutkaan.
Aika usein kisassa tuli itselläkin mukana oltua.
Herratunaika!!
VastaaPoistaOn ollut juoksijoita ja tasoa länsnaapurissakin 1983!
Lueskelin tuloksia Marathonlöparesta.
http://www.marathonsallskapet.se/marathonloparen/ml_1983_4.PDF
Nykyinen juoksukulttuuri on ihan jotain muuta. Onneksi en ole ollut enää vuosikymmeneen mukana siinä, mutta olen kyllä seurannut toimintaa ulkopuolelta. Näin vain sen murroksen 90-luvun lopulta alkaen, ja voin sanoa että mitään tekemistä sillä murroksella ei ole aidon kilpailun kanssa.
VastaaPoistaNiin kilpaajuoksevien juoksijoiden määrä on vähennyt, on siirrytty enemmän elämys hölkäilyyn.
VastaaPoistaEsim. tuossa Ruotsinkatsauksessani -83 mm. Örebrun maratonilla tuli maaliin 978 maratonaria joista 227 alle kolmentunnin ajassa.
Näin äkkiä päässälaskien, eikö se ole yli 23% juoksijoista jotka alittivat kolmetuntia.
Nykyään taitaa Suomessa maratontapahtumissa prosenttiluku jäädä reilusti alle 5%, jotka kolmetuntisen alittaa.
En nyt ole ihan varma, mutta 80-luvulla lienee suhtauduttu paljon positiivisemmin ruohonjuuritason kilpailutoimintaan. Näin voi päätellä jo pelkän kilpailujen määrän perusteella. Ja kun ei ole enää juuri kilpailuja, niin ei ole sitä kautta myöskään ruohonjuuritason toimintaa joka ehkä innostaa muutamia jatkamaan korkeammalle tasolle. Kaikki lähtee siitä, että järjestetään kilpailuja, mutta mistä saadaan ensin lisää harrastajia? Lajeja kun on nykyään niin iso valikoima, että askeettiset lajit kuten juoksu eivät enää jaksa kiinnostaa, kenties osaltaan sen armottoman kovan tason vuoksi.
VastaaPoistaOmakohtaisesti voin todeta, että talvella juoksin aina ilman nastakenkiä, lienee ihan kokeilumielessä. Se meni aina vähän kelin mukaan koska sain hyvän harjoituksen aikaan, mutta ehkä siinä antoi melko paljon tasoitusta, kun ei periaatteessa pystynyt harjoittelemaan. Keväällä sitten puolimaraton aina jotain 3.15/km "ilman harjoittelua". No, vitsinähän tämä täytyy jo ottaa näin vuosien jälkeen, vaikka totta onkin.
Oli hauska kokeilla aikanaan, mutten kyllä suosittele kenellekään, ostakaa ainakin nastakengät tai menkää ainakin hallille jos ei ihan Afrikkaan pääse. Kaikilla ei kuitenkaan ole yli 70mmol hapenottokyky ilman harjoituspohjaa, joka itselläni aikanaan todettiin. Kannattaa ehkä testata myös lähtötaso, niin tietää, josko harjoittelu esim. huippuolosuhteissa voisi n. 10v jälkeen tuottaa tulosta.