Jokatalvelle on tavoiteeni ollut kiertää ainakin kerran tuo Jokkavaaran hiihtolenkki.
Kauanhan siinä meni, mutta ei voi mitään voimat häviää ylävartalosta ja sauvat alkaa olla lähinnä rekvisiittaa, ei niitä jaksa kun juuri ja juuri mukana kuljettaa.
Lihakset katoaa sitätahtia, että kohta voisi vaikka pyrkiä anorektikoiden kerhoon.
Taitaisi jäsenyys tyssätä vain siihen jos käskisivät paidan ottamaan päältä, paidan alta paljastuisi läskimaha.
Sanoisin että se on tasaraha, tämä elämä.
Itselleen tarpeellisen määrän lihaksia hankituani, yritin pitää lihaskunnon ja kuntoni sillä tasolla että jotain niillä lihaksilla jaksaisi tehdäkkin.
Nyt ne lihakset sitten häviäävät nopeaan tahtiin, eikä pysäytyskeinoa ole.
Mutta hiihdimpä vielä tänätalvenakin Jokkavaaranlenkin. 😊
Alkaa maan matosia käymään sääliksi kun on noin laihat kämmenet. No harvemmin ne nyt kovin lihavat onkaan. Tuossa kun tuota maailman menoa ihmettelee. Kaikki kallistuu. Polttoaineetkin on tällä hetkellä lähes tuplaantuneet. Iltapäivällä tilanne voi olla jo toisin. Kyllä muutamat mielipuolet voi saada maailman sekaisin. Kyllä nyt pitäs jonkun viedä ne mielipuolet navetan taakse ...
VastaaPoista