Kun vertaa nykyisin järjestettäviä juoksukilpailuja, esimerkisi tuonne kahdeksan/ yhdeksänkymmenluvulle, kaikki on muuttunut.
Täältä Lapinperukoilta tarkastellen, maastojuoksuja ei juurikaan ole, hölkkien/ tiejuoksujen matkat ovat lyhentyneet alle kympinmatkoihin, ratakisoja kestävyysmatkoilla ei ainakaan kympillä eikä estejuoksussa järjestä kukaan.
Itse juoksin ensimmäisen maratonini 1977 heinäkuulla, ja se juoksu kun meni aivan toisin kun olin kuvitellut (3:13:45 koko elämäni ylivoimaisesti hitain mara).
Alkumatkasta juoksin kuntoonnähden liian kova, ja loppumatkasta tuli käveltyäkin useampaan otteeseen.
Juoksun jälkeen päätin, noita pitempikestoisia kisoja on juostava että oppii juoksuvauhdin määritelemään, ja maraton on uusittava seuraavana kesänä.
Asuin silloin Jyväskylässä, ja siellähän tuollaisia 20-25 kilometrin tie ja maastokisoja lähietäisyykssillä löytyi jokaviikonvaihteelle.
 |
| Jämsänkoskihölkkä 25 km hyvää kangasmaastoa yli 500 osanottaja. |
Syksyn aikana juoksin viisi maastojuoksua matkoilla 20-25 km
+ kolme tiejuoksua matkoilla 20-23 km.
Niitä maasto ja tiejuoksuja löytyi kyllä täältä pohjoisempaakin, matkat yleisimmin oli kymmenen ja kahdenkymmenen kilometrin välillä, ja kaikkiin niihin löytyi aina juoksijoita enemmän tai vähemmän.
Runsaasti kilpailuja järjestettiin aina 2000 luvulle asti ja osittain sen jälkeenkin.
Nykyään kisoja on huomattavasti niukemmin tarjolla, juoksijoita paljon vähemmän, ja matkatkin on kutistuneet kun köyhäntalon porsaat.
No onhan polkujuoksuja, mutta ne on paremminkin elämys-seikkailuja, selviytymiskokeita, vaelluksia, ynnä muita sellaisia henkilökohtaisia koitoksia, meikäläisen katekoriassa kilpaurheilua tarkastellessa.
Vaikka kilpaahan sielläkin kärkipää juoksee.
No juoksu on kyllä hieno laji, mutta taitaa nykykulttuurimme suosia vähän eri lajeja ja myös kehonmuokkausta. Omasta kokemuksestani voin myös todeta, että juoksu kuuluu niihin lajeihin jossa vain kovalla, suorastaan raa-alla työteolla voi menestyä jos se aloitetaan alle 20v iässä. No, täytyy myöntää näin yli 10v jälkeen, että tuo realiteetti oli otselläni ihan hyvin tiedossa, ja juoksu oli siksikin vain sellainen hauska kokeilu. Monikaan ei lähde talvella enää kahta kertaa liukastelemaan kovalla pakkasella puolta vuotta putkeen. Itselläni ei koskaan ollut yhtään pitoa kun en käyttänyt nastakenkiä, ja km-vauhti oli siksikin ihan hillittömän hidas. En vain piitannut koko asiasta yhtään, koska juoksu oli vain hauskaa ajanvietettä. Sykemittari lähti pois aikanaan jo yli 10v sitten, enkä koskaan ole mitannut maitohappoja missään harjoituksessa. Luomu-urheilija on paras urheilija, tuloksista viis, kunhan juoksee ja nauttii.
VastaaPoistaTänään Kempeleessä LIMINGAN NIITTOMIEHET järjesti Jompen Rataraaston 10 000 m kisan. Kisassa juostiin myös 1000 m:n matkoja nuorten sarjoissa. Yksi kalevankisarajan alitus tuli naisten matkalla. Kolmen viikon harjoittelulla se tulos tehtiin. Toki liikuntaa oli harastettu aikaisemminkin sillä ei tollaista tulosta muutoin juosta. Miehet juoksi 32,5 paikkeille. Kaikkiaan kympille osallistu 15 juoksijaa. Taisi RDS: n kiin edustajia olla muutama. Minä olin taas kerran toimitsijana kierroslaskiana.
VastaaPoistaVielä 2000-luvun alussa oli melko paljon kilpailuja vähän joka puolella, mutta 2010-luvulle tultaessa toiminta alkoi mennä päin sanonko mitä. Se oli kyllä sellainen käännekohta, jonka aikana päätin olla koskaan enää menemättä mihinkään kisoihin mukaan.
VastaaPoista