lauantai 15. lokakuuta 2022

Ei kestäny silmät, eikä ollut materiaalia.

Koska Sarjajuoksukausi alkaa viikonkuluttua täällä Rovaniemellä, 
hehkutetaan jo vähän tapahtumaa kertomalla juoksuista jotka on juostu tällä nykyisellä Koskenkyläntien reitillä.

Yritin RDS:n sivujen historiikistä katsella, matkan reittiennätyksiä ja parhaita aikoja vitosen ja kympin matkoilta.

Jon Rautio aika 31:39 on paras 
virallisten mittausten jälkeen.
Lehtileikkeiden skannaukset vain olivat osittain niin huonolaatuisia, ettei minun huonot silmäni kaikkea erottaneet, silmiä ja päätä alkoi särkemään, joten täytyi lopettaa se homma.
Myöskään 2012 ja sen jälkeisistä kisoistahan ei lehtileikkeitä ollutkaan.

Tuota samaa reittiä on juostu 1995 lähtien, paitsi vuosi 2010 juostiin Saarenkylän urheilukentän kohdilta Kuusamoonpäin ja takaisin.

Reitti Koskenkyläntielle mitattiin virallisesti 2004, mutta sitä aikaisemmin juostut juoksut ovat vähintäänkin ennätyskelpoisia, koska ennen 2004 mittausta juoksumatka oli n. 30 metriä pitempi.

Kympin matka taisi lyhentyä vitosrksi 2011? paikkeilla.

Miehissä 10 kilometrin nopein aika on Arto Määtällä 31:21 vuodelta 1995
Vitosen miehissä nopeimmin on taittanut Kalle Keskipoikela 15:09 vuona 2014
Naisten osalta Johanna Peiposelta löytyy varmaan kovempiatuloksiakin kun nämä 
5 km 17:31 vuona 2011 ja 10 km 38:07 vuona 2009.  
Mutta kuten aikaisemmin totesin lehtileikkeet loppuvat vuoteen 2012

Naistenpuolella vitosta on juossut monia tuttuja urheilunimiä jo ennen 2000 lukua, 
Maija Kukkohovi 17:55,  Pirjo Manninen 18:23 (tytöt 16 sarjassa), Kristiina Palokangas 18:36
Minna-Maria kangas kympin 38:27
***************************************** jatkuu:
Johanna Peiponen            Kalle Keskipoikela
Sain tarkkailtua tuolta RDS:n sivuilta lisää talvisarjan tuloksia:
Hiukan oli vielläkin vaikeuksia tulkita mitkä juoksut oli juostu hallissa/radalla ja mitkä tiellä,
mutta tulkitsin asiaa niin että jos matka merkitty kilometreinä niin tiellä, jos metreinä silloin radalla.
Niin itsekkin harjoituspäiväkirjaani olen merkkaukset suorittanut.

Parannusta reittiennätyksiin löysin naisten osalta, kuten epäilinkin on Peiposen Johanna lujempaakin sarjajuoksuissa liikkunut kun nuo aikaisemmat mainitut ajat.
5 km 16:18  vuona 2015  ja 10 km 35:12 vuona 2014

Pannaan tähän vielä kuvaa hiukan vanhemmalta ajalta, silloin Vanhan veljeksetkin olivat nuoria.

Silloin juostiin lähtö ja maalipaikka oli jätkänpatsaalla, vaatteet vain hangelle ja menoksi.

4 kommenttia:

  1. Ollaan ja aikapaljon kilometrejä ja kilpailujakin.
    Ensimmäisen kerran samassa kilpailussa on juostu vuoden 1979 Rovaniemihölkässä.

    VastaaPoista
  2. Mielellään olisin juossut muillakin reiteillä, mutta liikennejärjestelyt toki aina vaativat oman osansa, eikä niitä toki ole aina mahdollista järjestää. Tykkäsin kyllä enemmän esim. v.2004-2006 Rovaniemen maratonreitistä, ja uskon sen olleen lähes optimaalinen reitti kovia aikoja ajatellen (paljon pitkiä, loivia alamäkiä ja tasaista). Kympillä juoksin v. 2006 31.53, vaikka en todellakaan loppukilometreillä ottanut kaikkea irti koneesta, ja matkalla jouduin myös hidastamaan vauhtia maratoonareiden takia. Talvisarjan reitistä en tykännyt yhtään, varsinkaan jos oli kova vastatuuli kuten v.2006.

    Kääntöpaikalle ja takaisin -reitit eivät ole muutenkaan oikein kiinnostaneet minua, erityisesti niiden tuuliherkkyyden takia. Levi taas oli jonkinasteinen poikkeus (vanha reitti), mutta siellä taas jyrkät alamäet osin kompensoivat huonojakin olosuhteita. Väittäisin (kohtahan se oikea väitös onkin) että tasainen reitti on astetta hitaampi kuin hieman haastava, mäkinen reitti, jossa pääsee ikään kuin "palautumaan" välillä kuten Levi. J

    VastaaPoista
  3. Tarkennus edelliseen, eli väitöskirjani liittyy startup-yritystoimintaan, jos tuo edellisen viestin perusteella voisi ajatella jotain ihan muuta. J

    VastaaPoista