sunnuntai 9. lokakuuta 2022

Torrevieja pyörii mielessä.

Olis kyllä kiva pakata matkalaukku ja lähteä talvehtimaan valoisampiin maisemiin.

Se on nuiden sääolojenkin kanssa vähän niin ja näin, ei sitä voi tietää pitääkö pilkivehkeet vai virveli mukaan ottaa.

Tämmöset hankikelit oli, ja järvi oli jäätynyt marraskuulla 2013 kun Torreviejaan saavuin.

La Matan rannalla 12.12 2013
Meri oli sulana ja ongella tuli kohtalaisen suurtakin kalaa, monet kalakeitot siittä keitteli.

No ei vaineskaan, suolajärvellä oli vedenpintaa laskettu tavallista alemmas, 
ja kun oli ollut kuivaa ja helteistä oli suola kovettunut aivan kun jääkentäksi.
Kuollut delfiini oli puolestaan yön kovemmassa aallokossa ajautunut rantahietikolle.

Tippahan siinä melkein tuli silmään, kun näki miten delfiinin oli käynyt.
Olen joskus saanut samoissa Gambian vesissä uida, delfiinien seuratessa etäältä uteliaina minkälaista onnetonta räpiköintiä ihmisen uinti on, ja näyttäen uljailla hypylläin miten se pitäisi tapahtua.
On ne hienoja eläimiä.

Tippa oli silmässä aamullakin kun yritin juoksulenkillä käydä, kun ei jaksa ja jalat meinaa pettää askeleen tullessa maahan, kun ei jaksa enää kunnolla itseään kannatella.
Seitsämän kilometriä, 6.06 kilometrivauhdilla, ja jalat aivan voimattomina, loppumatka piti kävellä kotia.
Paljon olisi elämä helpompaa jos ei tarvitsisi lenkille yrittää, mutta kun se juokseminen...
Se on sitä mitä eniiten haluaisin tehdä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti