Kun pihakoivuja oikein positiivisesti ajatellen katsoo, ne vähän jo vihertää!
Kevät on kääntymässä kesäksi, ja se tarkoittaa sitä että juoksutilastoihin saadaan uusia tuloksia.
Lauantaina Helsingissä juostaan maratonia, puolikasta ja muitakin matkoja yli 14 tuhannen juoksijan voimin. Itse olen kerran ollut Helsinki City Maratonilla, vuosi oli muistaakseni 1986.
Viikonpäästä sitten saadaan pohjoisen juoksutilastoihin runsaasti lisää nimiä, kun Oulussa juostaan Terwamaraton. Siellähän meikäläinen onkin ollut useasti niin täydellä maratonilla, kun puolikkaalla.
Viikko Terwan jälkeen voi puolikkaan uusia vaikka Luulajassa Stadsmaralla. Sielläkin on useasti tullut juostua.
Meillä pohjoissuomen juoksijoilla on kisoja mahdollisuus juosta kohtuullisella etäisyydellä myös Ruotsinpuolella.
Kuva ensimmäisestä Stadmaran juoksustani vuodelta 1982
Silloin matkana oli vielä 24 kilometriä, siihen aikaan ei vielä puolimaraton ollut yleisesti juostu matka.
Eilen kävin juoksemassa ekankerran lyhkäsissä urheiluhousuissa ja t-paidassa.
Kesänmerkki sekin.
Heh..nyt teit kovan tempun. Mie vetelin eilen ekan lenkin parin viikon sairastelun jälkee vielä turvallisesti pitkälahkeisissa, ja välihousuissa. Pompputossut on kyl mahottoman mukavat kapineet. Hvvää kesän jatkoo Olalle! T.uuno
VastaaPoistaRohkeutta se vaati lähteä talvenjälkeen niin vähällä vaatetuksella, mutta ihan oli oikea vaatetus.
VastaaPoistaKevyemmästä vaatetuksesta intoutuneena juoksin lenkin vähän kovemmalla kilometri vauhdilla, niinpä sitten eilen en lenkille jaksanutkaan, makailin parvekkeella, ihmetellen ihmiselämän kurjuutta ikääntyessä.
Niin.... eikös se sinullakin lähde kahdeksasvuosikymmen ihan pikapuoliin...
Ei muuta kun surunvalittelut.
Vaihtu juu taas kympit. Kiitos surusta ja osanotosta!
PoistaTämä nyt ei suoranaisesti asiaan liity, mutta liittyy kuitenkin harrasteurheilutoimintaan Suomessa. En ole tietoinen siitä, miten viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana on toiminta muuttunut, mutta omalta harrastusajaltani olisi kyllä paljonkin kerrottavaa. Jääköön nyt kokonaan välistä.
VastaaPoistaEhkäpä harrastukset ovatkin juuri sitä varten, että saa tarvittavaa mielen lujuutta oikeita asioita hyvällä menestyksellä. Homma vaan tuntuu Suomessa menevän välillä liian vakavaksi, ja liikaa tuijotetaan arvosanoja, kun taas ammattiurheilu-ura jää usein vaille arvostusta. Tähän ei ainakaan rahanjaossa ole näyttänyt ymmärrystä löytyvän.
Ehkä itselläni koulusivistys jäi hieman vajaaksi, kun näköjään kokonaisia sanojakin jää välistä. No, tohtoriksihan vissiin pääsee Suomessa jos vain on tarpeeksi utelias luonteeltaan, ja löytyy sopivasti hulluutta, jota myös löytyy omasta takaa. Kunniatohtoriksi pääsee kai sössimällä Suomen talouden.
VastaaPoista