Kuukauden vaihtuessa heinäkuuksi palattiin mukavanlämpimistä päivistä normaaleihin alle 20 asteen päivälämpötiloihin.
Johan se t-paidassa ja shortseissa kävelyllä käynti alkoikin epäilyttämään onko tässä Rovaniemellä ollenkaan.
Eilen aamusta kun kävelin kuntosalille, alle viidenasteen lämpötila ja navakka tuuli kyllä palautti uskon siihen että Rovaniemellä edelleen olen.
Ennen siinä voi seisoskella vaikka kädet taskuissa.
Vanhuus, ja minun hermojen johtumisnopeuksien hidastuminen aiheuttaa sen ettei enää korjaavaa liikettä ennätä tekemään.
Ilmatäytteisellä kumisella tasapainotyynyllä vielä jotenkin pysyy pystyssä.
Uskaltauduin kuitenkin vielä ylittämään nuoraa pitkin syvän rotkon ilman turvavaljaita.
😉 Alemmassa kuvassa syvän rotkon ylitystä toisesta kuvakulmasta.
olikko juuri sekunnin tuossa.
VastaaPoistaJuuri ja juuri vähänaikaa pysyin kun molemmat jalat oli vaijerilla, mutta kun askeleen yritti ottaa alko vaijeri vipattaa ja ukko tuli alas.
VastaaPoistaJoskus kymmenkunta vuotta sitten pystyi vielä sen viitisen metriä kävelemäänkin, ja ilman tuota keppiäkin.
Niin kun tarkemmin ajattelin, on siitä lähes 20 vuotta, se oli ennen akillesjänteen katkeamista kun maastolenkillä tämän paikan ohi juostessa tuli silloin tällöin pysähdyttyä tasapaino taiteileen ja muutaman leuan vetämään polun varrella olevassa tangossa.
VastaaPoistaNykyään kaikesta mitä mieleen tulee on paljon aikaa, eikä itse huomaakkaan että siitä onkin jo lähes valovuosi aikaa..