sunnuntai 19. marraskuuta 2023

Syntynyt silloin kun kaikesta oli vielä pulaa.

 

Skibotten heinäkuu 2018
Kun ei tällaisessa asussa ulos voi mennä, niinpä en tänään avannut ulko-ovea koko päivänä.

Päivällä Rukan hiihtojen päätyttyä ajattelin raivata kenkäkaappiini lisää tilaa ja viedä vanhimpia lenkkikenkiä roskikseen.
No eihän siitä mitään tullut, per ärkele, kun sitä on entisinä pula aikoina syntynyt ja oppinut sellaiseksi hamsteriksi, ettei mitään raski heittää pois, ajatuksella sitä voi vielä joskus tarvita.

No neljäparia kenkiä pistin muovipussiin, mutta en niitä vielä roskiin vienyt.
Arvatenkin huomenna tulen katumapäälle, ja todennäköisesti ne päätyy takaisin kaappiin, luultavammin kun roskikseen.

Tuossa 2007 otetussa lenkkikenkäkuvassa olevia kenkiäkin kolmeparia näky olevan vieläkin kenkäarsenaalissa.

On pirullista olla tämmöinen hamstraaja, kaikkea mahdollista roinaa on kaikki paikat täynnä.
Mutta minkäs ihminen luonnolleen voi.

Silloin kun minä olin pikkupoika Kuollutmeri oli vasta kipeänä.
(Geory Bruns)

4 kommenttia:

  1. Joo pikkusen harmillista, mutta totta. Eikä se vielä viiskytäluvulla syntyneelläkään tuo hamsteriajatusmalli oo muuttunnu. Ootellaa vaan rauhassa noita vanhojen lenkkarien ja hakaneulojen hintojen nousua, ni meistäki tulee miljoonamiehiä. T.uuno

    VastaaPoista
  2. Lenkkikenkiä on yhen tai kaksiparia saanut poistoon Torreviejan reissuilla, matkalaukun tilanpuutteen tai laukun ylipainon takia kotiin lähtiessä, nyt ei sitäkään poistokanavaa ole.
    Ensimmäinen puukotusaika tuli jouluviikolle, toinen joskus myöhemmin, kunhan toivun eka silpomisesta.
    Pakkaset jatkuvat, aika menee ikkunasta tuijotellessa, ei taho haluta ulos, palelee.

    VastaaPoista
  3. Eihän noilla kengillä Suomessa tee mitään noin puolet vuodesta, kun ei pitoa ole. Itse en aikanaan koskaan käyttänyt nastakenkiä, lieneekö 2000-luvulla sellaisia ollut vielä myynnissäkään, mutta tosiaan ilman pitoja juoksin kaikki talvet. Melkoinen kokemus oli sitten lähteä suoraan noin 5 minuutin lenkkivauhdeista juoksemaan 3.15/km -vauhtisia puolikkaita. Kuiva asvaltti kenties sai innostumaan.

    VastaaPoista
  4. En ole minäkään nastalenkkareita koskaan omistanut.
    Eihän pohjoisosa suomea mikään juoksijan ihanne asuinpaikka ole, jos nyt suomi yleensäkään.
    Nykyään on kuitenkin monilla juoksunharrastajilla jo kotioloissakin juoksumatto, ja sisähallejakin, joten aivan äärikeleilläkään ei tarvitse harjoitusta jättää väliin.
    Kyllähän sitä tuli joskus 70-80 luvulla käytyä liukastelulenkkejä ja yli 30 asteen pakkaslenkkejä, siihenaikaan ei juoksumattoja ja sisähalleja täällä pohjoisemmassa suomessa pahemmin ollut.
    Mutta kasvattaahan se ainakin luonnetta, kun olosuhteet ei aivan priimaa ole.

    VastaaPoista