Valtion hukkainvestointi vuosimallia -49
Kyllä meikäläisen sotilaaksi kouluttaminen oli täysin hukkaan heitetty investointi.
Vuona 1969 sain kutsun tulla Suomenlinnan rannikkotykistön Upinniemen varuskuntaan.
Koulutetaan sinusta pelote viholliselle.
Aluksi opetettiin pystykorvallapaukuttelua.
Se nyt oli tuttu väline jo ennestään, olinhan jo vuosia lähimetsissä jänisten ja lintujen kauhuksi sillä paukutellut.
Seuraavaksi meikäläinen heitettiin Russarön saarelle, tarkoituksena opettaa tutkalla merivalvontaa ja tykeille etäisyyksiä mittaamaan.
Mutta koko sotilaskoulutuksen päätarkoitus varmaan oli syöttää meikäläinen niin tukevaan kuntoon että sotatilanteessa en tarvitse muonahuoltoa, varastorasvoilla saa lyhemmät sotatilanteet sodittua.
Armeijaan mennessä painoni oli siinä 56 kilon korvilla, armeijasta vapauduttua vaaka heilahti jo lähelle 69 kiloa.
Meillä on aina ollut niin huono valtionjohto, ettei konfliktitilannetta ole saatu aikaan,
joten niitä minun sotataitojakaan ei ole tarvittu.
Hukkainvestointi mikä hukkainvestointi.
¤¤¤¤¤¤¤
¤¤¤¤¤¤¤¤
Tämä asia tuli vain mieleen.....
Maha on niin pyöreänä ettei mikään housutkaan oikein puristamatta päälle mahdu kun pakkasten takia niitä vaatekerroksiakin täytyy useampiakin päälle vetää.
Olen kyllä kuullut että vatsanalueen leikkauksissa tai kun vatsakalvolla on muuten reikää vahvistukseksi pannaan verkkoa.
Mutta pitikö sinne koko kalaverkot heittää, johan se maha pullistuu vähemmästäkin.
Tosin saattaahan silläkin jonkin verran merkitystä olla, kun tuli kuukausi liikuntataukoa.
Lisäksi litra jäätelöä, 250 gramman suklaalevy ja paljon, paljon pullaa ja kahvia menee jokainen päivä tv:tä tuijotellessa, muiden ruokailujen lisäksi.
Tässähän tulee kohta sotilaskuntoon.
Täytyisi vähän ryhdistäytyä.
Sama täällä inttiin mennessä 56 lähtiessä 66
VastaaPoistaEnnenvanhaan ihmisen elämä oli paljon enemmän fyysistä, työn osalta ja kaikenlaista liikkumistakin täytyi tehdä ihan jalkapelillä.
VastaaPoistaArmeijaan mentäessä olot helpotti ja ruokahuolto oli säännöllistä ja varmaa.
Itse koin armeijassa olon niin että, jopa helpot nakkasi, syödään hyvin levätään paljon joskus vähän ulkoillaan että ruoka maistuu.
Nykyään monella on pientä ylipainoa armeijaan mennessä, ja paino voi hieman pudota palveluaikana, kun sitä liikuntaakin on hieman enemmän kun kännykkää selaillessa.
Itse menin armeijaan suoraan metsätöistä helmikuussa -69, joten siellä paksussa lumisessa metsässä ryöheltäessä ei kämppämuonilla kehoon paljon rasvaa kertynyt.