Vuoden pisiin juoksulenkki.

Minun tämän vuoden pisiin juoksulenkki.

Juoksumatka 27 km 150 m.

Juoksuaika 2 t 36 min. (5:45/km)

25 374 askelta, askelpituus 1,07 m.

Askeltiheys 162 askelta/min.

Keskisyke 117

Nousumetrit 185.

Lenkinpäälle kävin saunassa ja otin yhden oluen vuoden pisimmän lenkin kunniaksi, eihän se matkana mikään niin pitkä ole, mutta ajallisesti kohtalainen.

Nuorempana tuossa ajassa matkaa olisi taittunut jo pitkänlenkinarvoisesti.

Noita Garminin käyriä katsellessa yllätyin, tuo Norvajärven pinta on huomattavasti korkeammalla kun kotimökkini Mäkirannassa.

Samoin tuo syke, 4-6 minutin välein sykkeessä tuollainen piikki alaspäin. Ennen vanhaan se sykekäyrä oli tasaisempaa.

No ennen vanhaan kaikki muukin oli erinlaista, niin juoksuvauhti, kun muukin elämän helppous, nykyään kaikki on vaikeampaa, jopa kusella käyntikin.

Kaikesta huolimatta huomenna ollaan jo kesäkuussa.

Näkövammaisen ystävä.

 

Rakuten tv: Japanilainen suoratoistopalvelu jonka pääkonttori sijaitsee Barcelonassa.

Rakuten TV, sieltä tulee katseltua usein elokuvia, kanavalla voi katsella elokuvia ilmaiseksi tosin mainoksilla.

Suomeksi tekstitettyjä elokuviakin on satoja, joissa sen tekstityksen koon, taustan värin ja tyylin voi valita itselleen sopivimmaksi, mikä hieno palvelu meille näkövammasta kärsiville.

Eilenkin tuli katseltua pari elokuvaa, Texas Pariis ja On aika tappaa.

Tänään aamusta kävin 15 kilometrin lenkin, sellaista kuudenminuutin kilometrivauhdin hölkkäähän se oli, mutta minusta tuntui ihan juoksulta.

Lenkki suuntautui lentokentälle ja takaisin, useamman kerran kyllä jalka tökkäsi tien patteihin ja kuoppiin, mutta kaatumatta lenkkini selvisin.

Onhan sekin jotakin.

Jos ei kaatumatta selviää, jälki on usein tämännäköistä.

Espanjassa kisassa en nähnyt katukiveyksen korotusta.

Reilu parikymmentä päivää ja alkaa päivä lyhetä.

 

Kohta se on kärsitty tämäkin kesä.

Kerkesi se vain toukokuulla saamaan puihin lehdet, ja vihreyttä maisemaan.

Mutta yhtään +20 asteista päivää ei näyttäisi toukokuulle saavan.

Kesäisempää oli 12 vuotta sitten, (2013)

Silloin tarkeni paidatta juoksennella lähes koko kuukauden.

Tänään sain tilaamani uudet juoksukengät merkkiä Nike, ja mallia zoom fly 6

Tämän oli näköset, pitää joku päivä käydä kokeilemassa, onko hyvät vai heitinkö 170 euroa kankkulan kaivoon.

Nyt pakottaa hammasta, nimittäin kahvi.

En uskonutkaan jaksavani.

 

Eilen Terwamaratonin puolikkaalla.

Uskoin etten vielä tällä hölkkäilyllä pysty tyydyttävästi puolikasta juoksemaan, jälleen olin oikeassa.

Varsinkin loppumatka oli väsyneen huonokuntoisen vanhuksen huojuvaa töpöttelyä.

Aikani 1:44:37 sijoitus 1. sarjassa M-70v.

Keskisykkeeni 139 ja askelpituus juoksussa 1,16 m.

Se juoksuni oli siinä parempaan en pystynyt.

Puolimaratonin lähtö.

Matias Väyrynen Lapin Toivot alkumatkalla.

Lappilaisia juoksijoita oli mukana runsain mitoin, ja eri matkojen sekä sarjojen palkintosijojakin tuli runsaasti, on mukava taasen lisäillä nimiä omiin sivujeni maratontilastoihin.

Matti Tennilä sai todeta 5 kilometrillä, nuoriso tulee ohi.

Matille kävi kuten minulle tervassa 2011, unohtaa olla lähtöpaikalla startin tapahduttua.

Itselleni kävi 2011 Terwan puolikkaalla niin, että olin verryttelyasussani kameran kanssa reitinvarrella kun olisi pitänyt olla starttiviivalla.

Kyllä oli adrenaalia veressä kun starttasi joukon jälkeen taka-ajoon, vietyäni kameran ja verkkarit autooni.

Olin silloin 'vasta' 62 vuotias, joten huomattavasti aikaisemmin kun Matti aloitin 'törttöilyni'.

Siihen aikaan jaksoin kuitenkin vielä puolikkaan aikaan 1:23:35 vaikka lähdöstä myöhästyinkin.

Tulihan siitä kisa jossa olen eniten juoksijoita ohittanut (1459), kun viimeisenä kisaan lähdin.

(Puolikas tulokset kokonaisuutena 2011)

Ei kai tässä auta pitää vain yrittää lenkillä käydä, ja yrittää puolikasta uudelleen myöhemmin kesällä tai syksymmällä.

Terwan tulokset:

Teki lumisateen.

 

Lumisateen se teki, ei kiinnosta lenkille menokaan.

No se nyt on ihan normaalia näillä leveyspiireillä, että toukokuu voi olla talvinen tai kesäisempikin kuukausi, miten milloinkin.

Selailin Terwamaratonin lähtölistaa, ennakkoon ilmoittautuneita 1521 aika kiva määrä. Oma nimikin siellä näkyi.

Minulla kisassa vaarallisin vaihe on lähtöruuhka, toivottavasti siitä kunnialla selviään.

Huonon näkökykyni takia alkuruuhka pelottaa, kun siinä lähdönjälkeen on niitä mutkiakin.

Kyllä kisojen lähtöalue pitäisi olla leveää suoraa tietä, juoksuissa joissa osanottajia on kiitettävästi.

Pitänee ottaa lähtö varovasti, ja yrittää sitten jossain pienemmässä kisassa aikatavoitteineenkin. 

Samoin kun säät vaihtelevat ja ovat arvaamattomia, samoin terveydelliset asiat tekevät muutoksia kulloinkin vallitsevaan olotilaan.

Tuberkuloosilääkityksen jälkeen pikkusen on voimatasoihinkin saanut korjausta parinvuoden takaisista, mutta esimerkiksi viidenvuoden takaiseen tilanteeseen ei paluuta enää ole, siitä pitää huolen lisävuodet ja muut sairaudet.

Mutta nyt jos keittäisi kahvit ja yrittäisi sitten miettiä lenkille vai kauppaan, vai makailisiko kokopäivän sohvalla tv:tä tuijotellen.

Voihan hemmetti.

Sorruin itse omaan ansaani ! 

Viime blogitekstissäni virittelin ansaa juoksunharrastajille, panin linkin kenkätestisivulle, että joku lankeaisi ansaan ja päättäisi tilata itselleen uudet lenkkarit.

Kävikin niin...

Taas kusin omaan nilkkaani.

Aikani sivua selaillessa päätinkin itse tilata uudet popot.

No ne oli vasta toiset lenkkarit tälle vuodelle.

Ei itseään voi pitää alan miehenä jos ei vähintään kolmia juoksukenkiä vuodessa osta.

Lenkkikenkien ruumiinavaus.

 

Näin alkukesästä on aika panna esille linkki, RunRepat josta voi tarkastella lenkki ja kilpakenkä tarjontaa.

Kengät esitelty sisältä ja päältä, mitattu, testattu ym..

Niitä malleja on yli 900 paria jotka rääkin on läpikäyneet. 

Niin jokainen etsiskelee niitä itselle parhaita kenkiä ja juoksureittejä yms.

Itselläni tuon huonon näkökyvyn vuoksi, juoksulenkkien tienpinnan tasaisuus, ilman kuoppia ja patteja ja muita esteitä on tärkeää, jotta voin välttää "asfaltti ihottumaa".

Ehdottomasti tasaisin ja levein piennaralue on lentokentän varalaskualue Norvajärventiellä.

Tuulisella säällä, aika tuulinen paikka, ja minulla kotoa alueelle tulee matkaa yli seitsemän kilometriä, joka ei niin hyvää reittiä ole.

Kittiläntien itäpuolen pyörä jalankulkutie on vielä ilman routavaurioita säilynyt, joten siellä myös hyvin juostavaa väylää kolmisenkilometriä.

Pitemmän lenkin teen usein tällä suunnalla.

 Eteenkin tuo sinisin nuolin merkattu kevyenliikenteen väylä on aivan hyväpintaista, ja liikenteellisesti  rauhallista.

Yleensä ottaen Rovaniemen kevyenliikenteen teiden pohjatyöt on tehty niin huonosti että routavaurioita ilmaantuu joka kevät lisää jo ennestään olevien lisäksi, ja niitä korjaillaan vain panemalla paikkausmällejä päälle, ja siitä tiet muuttuvat vain entistäkin epätasaisimmiksi.

Ennen tykkäsin kesäisin juosta myös paljon ulkoilureittejä, metsäpolkuja ja sorateitä, mutta nyt kun ei näe varsinkaan pieniä korkeuseroja, kuoppia, risuja, kiviä eikä paljon muutakaan, on yritettävä etsiä reittejä missä ei varvas tökkää.

Ei hulmunnut tukka.

 

Oli tuultakin mutta ei hulmunnut tukka.

Starttasin viidelle kilometrille, mutta eihän se juoksu kulkenut ihan haluttua vauhtia.

Syyksi epäilen sitä:

Edellä juosseet hengittivät ilmasta kaiken hapen, meille perässä juosseille oli tarjolla vain hapettomia hiilidioksiini päästöjä. 

Kyllä jämpti on näin.

No niin asialliseen asiaan:

Näin se oma juoksu kulki.

Muut kilometrit oli jokseenkin tasan 4:30 vauhdilla, mutta kolmas kilometriin otti hieman enemmän aikaa.

Keskisykkeeksi tuli 142 mikä on kyllä liian vähän näin kilpailusykkeeksi.

Askeltiheys 175 a/min.  Askelpituus 1,24 m. 

Maakosketuksen kesto 250 ms.  Pystysuuntainen liike 6,9 cm.

Maakosketuksen kesto vasenjalka 49,6%  oikeajalka 50,4 %

Askelmäärä 4032.

Se tarkka loppuaika 22:41 

Sijoitus sarjassa  M 70 v. 1.

Missään vaiheessa kisaa en minkäänlaista vetoapua saanut, vaan taivalsin koko kisan omalla vedollani.

Tarkkailun aiheenani oli lähinnä tuo sykkeen käyttäytyminen, mitään rytmihäiriöitä ei nyt kisajuoksussani ollut.

Mitään suurempia ongelmia juoksu ei aiheuttanut, mitä nyt vähän kipua eturauhasen kohdille maaliintulon jälkeen.

Tämä juoksuhan oli minulla eräänlainen testi uskaltaako ilmoittautua ensiviikonlopun Terwamaratonin puolikkaalle.

Katson testin läpäistyksi, ei kun ilmoitusta kehiin.

Kilpailun tulokset:

Siinäpä se juoksu, ilman tuota kolmannen kilometrin vauhdin putoamista,  joka osaltaan johtui siitä kun reitti on edestakainen niin käännytäessä joutuu vauhdin jarruttamaan ihan nollile, ja uudelleen kiihdyttämään, siinä sain tupellettua liikaa lisäaikaa sille kilometrille, muute SE tuloskin olisi ollut mahdollinen.

Joskus se jää aika tarkalle. (6 sek)

Nyt on se päivä.

 

17.5 2025 päivä valkeni huonosti nukutun yön jälkeen.

Päivähän on kansallinen juoksupäivä, ja minunkin on tarkoitus viilettää lappurinnassa tukka hulmuten  Koskenkylän tietä.

Näin nuorena ja kokemattomana teidentallaajana se pikkasen jännittää, kuinkahan siitä selviään.

Varsinainen kisaraportti sitten juoksun jälkeen, jos sinne kisastarttiin uskaltaudun, ja juoksun saan juostua.

Vähän pelottaa....

Näkkeepähän mitä siittä tullee.

Edelleen on ajatus voimissaan siitä että starttaisin lauantaina kisajuoksussa.

Se toteutuuko, sen näkee sitten kisapäivänä.

Kunto ei ole se mitä olisin toivonut, mutta koskapa se on.

Pikkusen on tuon sydämen sykkeen kanssa ongelmaa, tulee rasituksessakin noita lisälyöntejä, eikä se syke muutenkaan viitsi oikein kierroksia ottaa.

Se nyt on selvää, ettei jänistä tarvitse juoksuun palkata. 

Espanjan pikkupupu, ja nopeutta löytyy.

Joskushan kisajuoksu saattaa mennä paremminkin kun ennakkotuntemukset antavat olettaa.

Kivijärven maastojuoksussa vuona ????

Tämä kuva vuosien takaa, silloinkin tuntui ettei kisoihin kannata lähteä kun ei jaksa oikein lenkilläkään käydä.

Kisan jälkeen selvästi myhäilevä ilme, hyvinhän se meni, sarjavoitto tuli.

Nyt pitää lähteä käymään ruokakaupassa, eilen olisi pitänyt mutta jätin kaupassakäynnin suoritettavaksi lenkin jälkeen, mutta enhän sitten enää jaksanutkaan.

On se kunto niin huono.

Yritin minä.

 

Aamun lenkilläni yritin, eikö sitä saa lenkin keskisykettä nousemaan yli 120.

Ei saa!

Yritin pitää vauhtia mitä jaksoin, tuolla vähän yli parinkympin lenkilläni.

Tuollaiseen sykkeeseen pääsin, eikä vauhtikaan päätä huimannut.

Pitänee yrittää juoksemaan 17 päivä Koskenkyläntielle vitosta, ihan lappurinnassa.

Onnistuuko siinä saamaan tuota sykettäkin hieman korkeammaksi, kun pistää numerolapun rintaan, ja tunkee hakaneulat vähintäänkin kylkiluihin asti.

Pitää jotain ruokapuolta lähteä kaupasta hakemaan, mitähän tällä reissulla tulee tyrittyä.

Mihinkähän kauppaan kehtaisi mennä....

On tullut sokeuttani jokaisessa kaupassa jotain tyrittyä.

Virheellinen elämäni.

Talvenaikana tuli juoksuaskeleeseen uusi virhe.

Virhettähän aina meikäläisen askelluksessa on ollut, mutta nyt näkyy tulleen uusi ihmeellisestä paikasta kenkää kuluttava virheellinen askellus.

Vasen jalka kulkee niin läheltä oikeanjalan kenkää, että kengän sivuun on hioutunut tuollainen kuluma.

Viime vuoden aikana en vielä tuollaista kulumista havainnut.

Minullahan on muutenkin askellus kummassakin jalassa hiukan toisistaan poikkeava, johtuen jalkojen selvästä pituuserosta.

Oikeanjalan maassa viipymisaika on 1 - 1,5 % pitempi kun vasemman.

Askelpituus on myös erin mittainen, vasemmalla jalalla ponnistettu askel on pitempi kun oikeanjalan ponnistuksessa, askelpituuden ero riippuu juoksuvauhdista.

Kaupassa käydessä niitä virheitä tuli myös lisää.

Minä kun en enää näekään juuri mitään, vaikka kuinka yritän haarukoita katseellani että kaikki ostokset kaupasta myös mukaani lähtee, jatkuvasti käy niin että jotain jää mukaani lähtemästä,

Nytkin City Marketissa käydessäni banaanipussi jäi hihnalle.

Kassaneiti juoksi perääni kantaen banaanipussia, "Hei teiltä jäi tämä".

Kun pääsin ulko ovelle, ulkona oli kylmä, huomasin hansikkaiteni  hävinneen.

Ei kun nolona kyselemään kassalta, olisiko minulta nekin sinne jäänyt.

Sieltä ne löytyi, ja niin pääsin jatkamaan taasen nolona kotia kohden, kiroillen tätä näkökykyäni.

Kunhan selviytyisi vielä syksyyn, eiköhän se sitten passaisi täällä tallustelu vaikka päättyä siihen.