Näin alkukesästä on aika panna esille linkki, RunRepat josta voi tarkastella lenkki ja kilpakenkä tarjontaa.
Kengät esitelty sisältä ja päältä, mitattu, testattu ym..
Niitä malleja on yli 900 paria jotka rääkin on läpikäyneet.
Niin jokainen etsiskelee niitä itselle parhaita kenkiä ja juoksureittejä yms.
Itselläni tuon huonon näkökyvyn vuoksi, juoksulenkkien tienpinnan tasaisuus, ilman kuoppia ja patteja ja muita esteitä on tärkeää, jotta voin välttää "asfaltti ihottumaa".
Ehdottomasti tasaisin ja levein piennaralue on lentokentän varalaskualue Norvajärventiellä.
Tuulisella säällä, aika tuulinen paikka, ja minulla kotoa alueelle tulee matkaa yli seitsemän kilometriä, joka ei niin hyvää reittiä ole.
Kittiläntien itäpuolen pyörä jalankulkutie on vielä ilman routavaurioita säilynyt, joten siellä myös hyvin juostavaa väylää kolmisenkilometriä.
Pitemmän lenkin teen usein tällä suunnalla.
Eteenkin tuo sinisin nuolin merkattu kevyenliikenteen väylä on aivan hyväpintaista, ja liikenteellisesti rauhallista.
Yleensä ottaen Rovaniemen kevyenliikenteen teiden pohjatyöt on tehty niin huonosti että routavaurioita ilmaantuu joka kevät lisää jo ennestään olevien lisäksi, ja niitä korjaillaan vain panemalla paikkausmällejä päälle, ja siitä tiet muuttuvat vain entistäkin epätasaisimmiksi.
Ennen tykkäsin kesäisin juosta myös paljon ulkoilureittejä, metsäpolkuja ja sorateitä, mutta nyt kun ei näe varsinkaan pieniä korkeuseroja, kuoppia, risuja, kiviä eikä paljon muutakaan, on yritettävä etsiä reittejä missä ei varvas tökkää.
Minähän en koskaan juokse kaupunkiin päin, ehkä kerran pari vuodessa. Sekin ahdistaa. Juoksen siellä, missä muut eivät juokse. 12 vuotta sitten juoksin viimeisen kerran kisan maaliin. Olisi voinut tapahtua jo vuosia aiemminkin. Koskaan en enää palaa kisoihin, ei kiinnosta pätkääkään. Harrastelulla ja puuhastelulla kun ei tullut kehitystä, niin en jatka veteraaninakaan harrastelua. Se on kaikki tai ei mitään, ja harrastelulla ei koskaan saavuta yhtään mitään.
VastaaPoista