Hiihtelemässä.

Tänään oli aurinkoinen päivä, sen lyhyen aikaa mitä se aurinko enää näkyy, kaamos lähestyy.

Kävin hiihtelemässä Ounasvaaran laduilla, lunta oli jo riittävästi maassa ja puissa, ja ladut hyvässä kunnossa.
Kunto vain ei ollut hyvä 20 kilometrin hiihto otti aikaa tunti ja viisikymmentä minuttia.

Hiihdon jälkeen alkoi suklaa ja jäätelöhammasta pakottaa, oli pakko lähteä käveleksimään kaupalle.

Aurinko kerkesi laskeutua jo puiden taakse ja normaali marraskuun hämäryys hiipi maisemaan, vaikka kello ei ollut vielä kolmeakaan.

No nyt on maha täynnä suklaata ja jäätelöä, enää ei jaksa kun makailla ja katsella tv:tä. Mutta mitäpä sitä eläkeläinen siitä stressaamaan.

Ei parta pahoille kasva.

Ottaakko, vai eikö ottaa, siinä vasta pulma.
Niin tarviikohan tätä kapistusta mukaan ottaa tuonne Espanjanmaalle.

No näille närhenmunille ei taida käyttöä löytyä.
Olen kyllä ulkomaankisoissa niitä mukanani kuljetellut, joskus on tilaisuus käynyt että on päässyt närhenmunat näyttämään.
Eihän niitä närhiäkään jokapuolella maailmaa ole, niin kivahan se on kilpakumppanienkin  päästä joskus näkemään ne kuuluisat närhenmunat.

Tämä päivä meni vähän velttoilun piikkiin, ja oman kurjuuden surkutteluun.
Huomenna kyllä käyn juoksemassa tai hiihtämässä, aikoo ola.
No on sitä kyllä niin monesti ennenkin aiottu, mutta aikomiseksi se on jäänyt.

Kyllä kyrsii noiden silmien kanssa.

Väliin tuntuu että lääke on tautia pahempi.
Silmien tipottelu, nyt jo useampia eri tippoja päivässä, aiheuttaa sen että silmät punottaa ja on kun hiekkaa silmät täynnä, ja siihen lisäksi päänsärkyä.
Tää ei naurata yhtään.

Tässä on pariviikkoa taasen tiekuralla ravattu tuolla sairaalalla, niin tänäänkin.
Onneksi edes nuo sydäntutkimukset näyttivät ettei nyt viimeisen vuoden aikana vuodot olleet juurikaan lisäntyneet, eikä aortan läpimitta kasvanut.

Kyllä se ihmisparan kannalta olisi parempi kun kuolema tulisi kerralla ja tilaamatta, ilman näitä kidutusvaiheita ja mielummin mahdollisemman nuorena.

Tänään kävin talven ensimmäisen hiihtolenkin, kympin laahustin ensilumenladulla, Itävaltalaisia, Ukraanalaisia ja Venäläisiä oli ladulla huomattavasti enemmän kun Suomalaisia. Eteenkin Venäläisiä oli niin paljon, etten tiennyt Venäjällä niinpaljon ihmisiä asuvankaan.

Tänään myös lakaisin YBY:n pilttuun, kun yhteinen matkamme on päättynyt, ybyn muutettua lisenssin omaavien luokse, minulta kun sekin vietiin pois. Sanottiin vain ettei noin sairaat miehet korttia tarvitse.

Kyllä tämä eläminen kyrsii.

Ehkä ensikerralla enemmän.

Piteli se tänäänkin pakkasia, senverran kuitenkin pirttipäivää katkaisin että käveleksin katsomaan montakoo starttaa RDS:n sarjajuoksussa.
Eihän niitä monta.
Tulokset tästä.

Lähtö on tapahtunut, 'runsaslukuinen' porukka syöksyy matkaan.

Pakkasia pitelee.

Googlekääntäjän luetun ymmärtämiskoe.

Ulkona pakkanen paukkuu lukemissa joissa ei ulos uskalla, joten olen totutellut googlen käännöstekstien tulkintaan.
Pian niitä google käännöksiä pitää tulkita enemmänkin.

Kyllähän tuosta selvää ottaa, Cervezsaa lyödään osanottajakassiin sen mikä kantosangat kestää.
Maaliintultua saa uusiutaakkin kaljamottia, niinkun tapana on ollut, ja mahantäytettäkin on luvassa.

Pitäisi kohtapuoliin ilmoitella itseä noihin juoksutapahtumiin, ennen kun osanottajapaikat täyttyvät.
Espanjan kisat ovat kivoja osallistua vaikka ei enää kilpailumielellä osallistumaan pystykään.
Tarjoilut ovat yleensä hyvät, ja osanottajabolsa sisältää tavaraa sekä syötävää ja juotavaa runsaasti enemmän kun juoksun osanottomaksun edestä.

ollin tv kuvaa

Jos sokeat silmäni oikein näkivät, joku juoksi nykissä maratoninkin, viimeviikonloppuna.


Huomenna rohkeimmat talvikeleihin tottuneet juoksevat RDS:n talvisarjajuoksussa Koskenkyläntiellä, ellei sitten pakkaset kiristy liian koviksi.

Voi meitä piruparkoja.

Tänävuona säilölumen levittäjät tulivat yllätetyksi housut nilkoissa.
Rovaniemen maisemat ovat muuttuneet talviseksi jo oikeasta luonnonlumestakin, pitänee ensiviikolla avata hiihtokauskin.

No niin ainahan se kesän jälkeen tulee talvi.

Pipopäässä pakkasella kotiin kelpaa hoiperrella.

"Sinunlaisesi jonka päänkuori on niin ohkanen että tyhmyys paistaa läpi tulisi aina käyttää lakkia"

Aapelin Siunatussa hulluudessa, muistaakseni Rummukainen veljelleen näin lausui.

Ei se meikäläisen päänkuori ole ohkanen, päinvasten olen aika 'paksupäinen', 
se on tukanpuute joka alta kuultaa.
Muutama päivä piti pitää taukoa tipottelustakin, kun päätä moukaroitiin niin että silmissä musteni, vaikka eipä niillä silmillä muutenkaan juuri mitään nähnyt, 
ja punottivatkin niin kun kunnon tipottelun jälkeen kuuluukin.
No tauko auttoi nyt on voinut jo aloitaa tipottelut uudestaan.
Minä olen aika herkkä kaikille lääkeaineille, yleensä oireita tulee lääkeestä kun lääkeestä.

Aamun kuvaa meilläpäin ei vielä lumia aurattu.

Opintomatkalle Torreviejaan.

Pitänee suunnitella opintomatkallelähtöä, kuinka autotta tulee toimeen.
Torreviejan suunnilla liikuskelee alan veteraani, pitänee siltä kysellä vinkkejä ja kärrymalleja.

Vai keskittyskö juomapuolelle, näyttää se vetävän suut maireeksi kun on pullotsaatu, ja vieressä vielä iso cervezapullo.

Niinkö jo sanoin, maireeksi se vetää ilmeen kun on kaksilasia cervezaa.

Niin mutta kun alanmiehet tosissaan asialle alkaa, pystyy sitä hartaudella ja vakaalla arvokuudellakin kisa cervzat juomaan.