Kuukausi vaihtuu pääkallokeleissä.

Huomenna on sitten marraskuu, enää ei voi puhua syksystä, marraskuu on jo täysin talvikuukausi.
Tänään jalkakäytävillä onkin aika pääkallokeli, paras pysyä pirtin puolella.

Tässä eilisaamun haloilmiö, kuntosalilta tullessa kännyllä napsastuna.

Tänään hikoilin ensimmäisen kerran kahteen viikkoon, jos tuskanhikeä ja saunomista ei lasketa.

Juoksin kuntosalin matolla kuusi kilometriä kuuden minutin kilometrivauhdilla, ja siinäkin tuli hiki ja väsy iski.

Lokakuulle tuli juoksua 90 kilometriä, ja vähän kuntosalia, eikä sitten muuta liikunnallista.
Tähän on tultu.... ..

Hävettää vietäväästi.

Frankfurt marathon.

Frankfurtissa maratonin kärkijuoksijoilla on hapenoton millimoolit kohillaan.

Met juoksijat puhutaan hapenottokyvystä, anaerobisista ja aerobisista kynnyksistä, ajattelematta useinkaan näiden arvojen pääosanesittäjää, eli sydäntä.
Sydän tuo nyrkinkokoinen lihas ahertaa ilman taukoja koko elämämme ajan,
ei se pidä vapapäiviä, eikä pelkää pikkuliikunnasta ylikunnon tulevan.

Sydän lyö vuorokaudessa hyvinkin yli 100 000 kertaa, pumpaten siinä ajassa n. 10 tonnia verta.
Huippuurheilijoilla tuo 300-350 gramman elin pumppaa verta jopa 40 litraa minutissa. On se vain melkonen pumppu.

Omakin pumppuni on pitkän elämäni aikana jo ehtinyt lähes 3 miljardia kertaa pumppausliikkeen tehdä, ja edelleenkin ikäänkuin kiusallakin jatkaa toimintaansa, tosin sieltä täältä vähän valskaten ja välillä rytmistä sekoilleen.
Mutta on se vain ihmeellinen läskinpala.

No kun näin suurista lukemista puhutaan:
Maailman rikkaimmaksi mieheksi (112 miljardin euron nettovarallisuudella) tituleerattu Amazon verkkokaupan perustaja  Jeff Bezos (64v.), on saanut säästettyä 47 euroa jokaisella sydämmenlyönnillään, syntymästä asti. 
Ihan kiva Jeffille.

Mutta nyt itse maratonin pariin. 
Asetin liveseurantaan Peltoniemen Ossin, Kauppilan Jukan ja Särkelän Mikan, hyvin on pojilla kisa käynnistynyt.
Kovaa se on tämä penkkiurheilun harrastaminen, kolmella tietokoneella seuraan maratonia ja vielä pitää tv:stä hiihtojakin katsoa.
Eihän  se maratonin juoksu ole mithän, kun saa vain yhteen hommaan ja vain itseensä keskittyä.

Ossi 2.35.04 lähelle viimevuoden Frankfurtin aikaansa, taisi olla toiseksiparas maratonaikansa.
Jukka varmaa taattua työtä 2.49.28
Onnittelut hyvistä juoksuista.

Vauhtivertailua.

Tässä Frankfurtin maratonia ootellessa laskeskelin minkäverran se kilometrivauhti muuttuu matkan pidetessä sellaisella maratonarilla joka on juossut niin ratamatkoja kun puolimaratonia ja maratonia ihan maailman huipulla.

Parhaiten vertailuhenkilöksi sopinee Haile Gebreselassie, onhan hän vitosella ja kympillä maailman toiseksi nopein, puolikaalla 15 ja maratonilla 11 

 5000 m        12.39.36   kilometrivauhti   2:32
10 000 m      26:22:75   kilometrivauhti   2:38 (6)
21.098 m      58:55        kilometrivauhti   2:47 (9)
42.195 m    2:03:59       kilometrivauhti   2:56 (9)

Elikkä se maratonvauhti on 9 sekunttia hitaampaa kun puolikkaan vauhti,
ja 15 sekunttia kympinvauhtia hitaampaa.
Sama toistuu useimpien maratonin kärkimiesten kohdalla, että 2 kertaa puolikaan aika ja siihen 5-6 minuttia on maratonaika.

Meillä hitaammilla ja vaatimattomampien harjoituskilometrien taivaltajilla  se kestävyyspuoli ei riitä noin pieneen aikalisäykseen, kahden puolikkaan aikaan vaaditaan kymmenkunta minuttia, ja joskus jopa enemmänkin.

Tässä ite tulossa jonkun maratonin maalliin joskus, muistas vain minkä maratonin ja minä vuona.
Irrallinen kuva löyty jostain kaappien kätköistä vailla minkäänlaista kuvatekstiä.
No kohtuullisen nuorelta vielä näytän tuossa kuvassa.

Huomenna onkin hyvä penkkiurheilupäivä, tulee tv;stä hiihtoa ja netti viritetään näyttämään Frankfurtin maratonia.

Juoksemassa en ole käynyt koko viikolla, enkä aio tänäänkään.

Sisäisesti kaunis.

Olin tässä jo elätellyt pikaista lähtöä talvenviettoon Espanjanmaalle,
Mutta tuli vain mutkia matkaan.
Jospa sitten nyt vaikka tammikuulla reissuun pääsis.

Tänään minulla oli sydäänkontrolliaika keskusairaalalla, siellä sanottiin, älä edes katsele taivaalla lenteleviä lentokoneita, tutkiskellaan mikä olet miehiäs ennekun lentolupaleima otsaan lyödään.
No nyt tässä kesken kirjoittamisen tuli soitto ja se tiesi torstaina autoilua Ouluun yliopistolliselle sairaalalle.
Tehään pojan keuhkoistakin kartta, ettei happi eksy.

Sisäisestä kauneudesta on kirjoitettu runoja ja sävelletty lauluja,
Mutta voin vakuuttaa, ei siihen olisi mitään aihetta.
Ulkoinen kauneus onki sitten jo toinen asia, kaikenlaiset missit ja valokuvamallit saavat kuvauksista rutkastikkin rahaa.

Meillä sisäisesti kauniilla myös kuvauksia kyllä riittää, kuvataan jos jonkinlaisilla laitteilla ja vaikka missä ja vaikka mitä, mutta kuvauksista ei saa rahaa, vaan siitä joutuu aina itse maksamaan.

Tasan ei käy onnenlahjat.

Punainen Nike oli tänäänkin valttia.

Koskaan aikaisempina vuosina ei huippumaratonjuoksijat ole olleet niin yksimielisiä millä kengällä kisa on juostava.
Liekkö kyseesä kenkämerkin kova panostus malliin, vai onko se tämänhetken ehdoton huippumalli.
Olen seurannut netinvälityksellä jokaviikonvaihde maratonjuoksuja, ja aina kymmenen parhaan juoksijan joukossa on vähintäänkin kahdeksan punasilla Nikeillä liikkeellä.
Niin tänäänkin Amsterdamissa, ja lujaa mentiin tänäänkin.

Tuossa jo vähän suunnittelin miltä se näyttäis ja ennen kaikkea kuinka se kulkis jos punaset Niket hommaisi.
Paha vain kun mulla on tuollainen ikävä yhdistelmä sairauksia kuten,
 dementtia ja bulimia.
Sitä ahmii ruokaa hullun lailla, mutta unohtaa oksentaa, niin se kasvattaa kohtuutomasti keskikehoa.

Mutta lähenkin tästä kahvin keittoon ja pullan syöntiin.

Ounasvaara kutsuu.

Ilahduin kun kuulin RDS:n järjestävän viellä syksyn päätteeksi maastojuoksut Ounasvaaralla.

Mielestäni Ounasvaaran ulkoilureittejä tulisi ahkerammin käyttää myös kilpailutoiminnassa.
Kisan järjestäminen katukisoihin nähden tarvitsee huomattavasti vähemmän henkilökuntaa, sekä kaikenlaisten lupien hakeminen ja niistä maksaminen säästää, niin vaivaa kun kustannuksiakin.

Siteraan tässä RDS:n lehden 1978, puheenjohtajanpalstan kirjoitusta.
(Martti Moilanen.)

"Täytyy kokea hölkän ja juoksun ihme omakohtaisesti. Aluksi sitä vierastaa, suorastaan inhoaa, mutta kun kunto - sekä fyysinen että psyykkinen kohoaa, sitä alkaa suorastaan rakastaa juoksua."

"Jokainen joka tuntee hölkän tai juoksun omakseen, on ikuisesti tervetullut joukkoomme.
Ei niin hidasta olekaan, ettei se meille kelpaa. Jokainen kilpailee nimen omaan laiskuuttaan, sairauttaan, lihavuutta tai muita hyvinvoinnin kiroja vastaan."

RDS järjesti Ounasvaaralla 1977 - 1990 Rovaniemi hölkän / Ounasvaaran juoksun.
Heti ensimmäisenä vuona juoksijoita oli 130 ja seuraavana vuona hätyyteltiin 200 juoksijan rajaa, jossa kokoluokassa juoksu pitkään pysyikin, kunnes 1990 osanottajamäärä oli tippunut alle sadan, ja kisa päätettiin lopettaa, "kun eihän siellä kukaan enää käy". No tänäpäivänä 100 juoksijaa on jo hyvä määrä.

Itselle on parhaiten kisoista mieleen jäänyt vuoden 1985 kisa, jonka Arto Määttä voitti. Itse en ollut juoksemassa, mutta katsomaan oli päästävä, vaikka molemmat kädet olivat kantositeessä kipsattuna, viikkoa aikaisemmin tapahtuneen työtapaturman vuoksi.

Ensimmäinen Rovaniemi hölkkä 1977

Rovaniemihölkän lisäksi RDS on järjestänyt lukuisia muitakin maastokisoja Ounasvaaralla,
mm. Yöttömän yön 4 päivän juoksussa, maastojuoksu juostiin lähes samalla reitillä kun tuleva kisakin juostaan, vain jäähallin rakentaminen on loppuosaan vähän muutosta tuonut.

Abdel Sakah ja Viktor Tihonov  Yöttömän yön juoksuviikko 1997

Tulkaahan kaikki kynnellekykenevät juoksemaan, siten ehkä saataisiin jälleen Ounasvaaran upeille juoksureiteille jatkossakin kisatapahtumia.

Siteraampa viellä tähän loppuun Martti Moilasen kirjoituksesta pätkän, kun se tuntuu niin, niin tutulta omaltakohdaltanikin.

"Täällä Lapissa vielä vieruksutaan juoksua ja hölkkää. Tämän takia moni ei uskalla lähteä lenkille kun korkeintaan pimeässä ja  silloinkin arvaillen: mitähän nuo naapuritkin arvelee."

Nuorena poikana -60 luvun alkuvuosina kun kävin iltapimeällä, ikäänkun salaa lenkillä, joskus sattui että sen perän ainoan auton omaava mies otti minut kyytiin, varmaan ajatellen nuori poika näin myöhään kiireellä menossa kohden kotia. Olin tuolloin niin ujo etten kehdannut sanoa olevani lenkillä.
Samoin -70 luvulla, kyllä sitä vähän niskat luimussa kun pahantekoon olisi menossa, iltasella hotellin respan ohi kulki, kun lenkille lähti.

Rautanen teräsmies.

Kjell-Erik Stål (17.2 1946) 
Länsinaapurin teräsmies, 71 kertaa maratoni alle 2.20 vuosien 1979-1995 aikana.
Vuodenmittaisella jaksolla 1981-1982 juoksi 14 maratonia, joiden keskimääräinen aika 2.16.11
Helsingin MM- kilpailuissa 1983 Stål sijoittui neljänneksi, tuolloin hän oli jo 37 vuotias, ja teki täyttä työpäivää, siinä ohessa harjoitellen 190 km viikossa.

Helsingin MM-maratonin tulokset:
1. Robert de Castella      2.10.03
2. Kebede Balcha            2.10.27
3. Waldemar Cierpinski  2.10.37
4. Kjell-Erik Stål             2.10.38

Muistan tuon kisan hyvin, kun jännitin tv:n ääressä jännittävää kisaa.

Viikonvaihteen Vantaan maratonilla korjailtiin vähän Suomen tämänvuoden maratontasoakin, niitä kolmentunnin alittajia tuli joitakin lisää.

Ne yli kolmituntiset maratonithan on lasten ja vanhusten aikoja ;-) 😏

Nuorimmat alle kolmentunnin maratoonarit virallisissa kilpailuissa ovat alle 10 vuotiaita, ja tytöissäkin 10 vuotias Julie Mullin (usa) 2.58.01
Jos Kenialaisia lapsia maratonia juoksmaan pääsis, mahtaisi nuorimmat olla jotain seitsämän kahdeksan vuoden ikäisiä jotka kolmetuntisen alittaisi.
Se 8 vuotiaiden ennätys on tytöllä, Tabitha Francks (usa) 3.13.24

Vanhin kolmentunnin alittaja on kanadan ihmemies Ed Whitlock, 74 vuotiaana 2.58.40

Taskunpohjalla kilisee palkintorahoja.

Kertyy sitä kestävyysjuoksijoillekkin dollareita taskunpohjille, kunhan muistaa lenkillä käydä, että kärkisijoista kisailee.
Tässä Amerikkalais sivustolta kerättyä tietoa parhaiten palkintorahoja kerälleistä juoksijoista vuoden 2017 syksyyn mennessä.
Näissä summissa ei ole mukana 'starttirahoja', kenkä ym. sponsoreiden maksamia lisäboonuksia, vain pelkästään palkintosummina tienattua rahaa.

Miehet 10 kärki:

$3,549,398    Haile Gebreselasie (ETH)
  2,112,540    Eliud Kipchoge (KEN)
  2,024,940    Wilson Kipsang Kiprotich (KEN)
  1,886,000    Samuel Wanjiru Kamau (KEN)
  1,882,063    Kenenisa Bekele Beyeche (ETH)
  1,626,205    Tsegay Kebede Tadesse (ETH)
  1,491,630    Martin Lel Kiptolo (KEN)
  1,485,522    Emanuel Mutai Kipchirchir (KEN)
  1,369,855    Geoffrey Mutai Kiprono (KEN)
  1,362,381    Robert Cheruiyot Kipkoech (KEN)

Naiset:

 $2,784,925    Mary Keitany Chepkosgei (KEN)
  2,338,231    Edna Kiplagat Ngeringwony (KEN)
  2,236,415    Paula Radcliffe (ENG)
  2,048,595    Irina Mikitenko (GER)
  1,795,284    Catherine Ndereba (KEN)
  1,447,910    Lornah Kiplagat (NED)
  1,438,895    Getenesh Wami (ETH)
  1,344,955    Gabriela Szabo (ROM)
  1,270,395    Birhane Adere Debela (ETH)
  1,242,156    Tirunesh Dibaba (ETH)

Suurimmat maratonilla jaetut palkintorahat yksittäisessä kilpailussa:

 $ 1,146,200  13.10.2002 Chicago IL / USA
  1.050.750   14. huhtikuuta 2002 London ENG
  1.000.000   18. tammikuuta 2008 Dubai UAE
  1.000.000   16. tammi 2009 Dubai UAE
  1.000.000   22. tammi 2010 Dubai UAE
  1.000.000   21. tammi 2011 Dubai UAE
  1.000.000   27. tammi 2012 Dubai UAE
    983 500    22.10.2006 Chicago IL / USA
    899 500    12.10.2003 Chicago IL / USA
    868 094    04 marras 2001 New York NY / USA

Maratonilla yhteensä eniiten palkintorahaa jaetut kisat.
Huomaa Dubain sijoitus vaikka kisaa ei vielä niin monta vuotta ole järjestettykkään.
Nämä kaikki tilastot ovat vuoden 2017 syyskuulle asti, ja Amerikkalaiselta maratonsivustolta keräilty.

 $ 19,836,480     London London ENG
   17 802 696        New York City New York NY / USA
   17,305,400        Boston Boston MA / USA
   17,136,500        Chicago Chicago IL / USA
    9 542 260         Dubai Dubai UAE
    8 028 400         Berliini Berliinin GER
    6 005 540         Paris Paris FRA
    5 870 790         Soul International Seoul KOR
    5,727,833         Twin Cities Saint Paul MN / USA
    5,332,800         Los Angeles Los Angeles CA / USA

Omilta taskunpohjilta ei löydy kun reikiä, ja vaikka tänään kävin lenkilläkin, 
en edes viisisenttistä löytänyt.

Talvisarjajuoksukausi avattiin Rovaniemellä.

Talvisemmat säät olivat väistyneet ja talvisarjajuoksukausi avattiin + 10 asteen lämpötilassa, täysin tuulettomassa mutta kosteassa säässä.

Kovin pieni oli juoksuun lähtijöiden joukko.

Oma päiväni käynnistyi tunnin ja kolmenvartin kuntosalivetelihdinnällä, ja kotona ehdin vielä tarkastella päivän uutiset netistä ennen talvisarjajuoksupaikalle lähtöä.

Siinä nettiä selaillessa voi mukavasti vetää vaikka jäykänpojan kotijumpan. ;-)

Sarjajuoksun tulokset ilmaantuvat varmaan tähän.   Tai löytyy ne täältäkin:

Lappilaisia oli myös Vantaalla juoksemassa maratonia tuloksia tästä:

Ei piä nuolasta ennen kun tipahtaa.

Ollut niin hyvä jäkälävuosi että pakkaa peuran paino nousemaan.

Non niin, kerkesin jo ilakoida että ensimaanataina minulla on sydänkontrolliin aika, mutta se oli niin ennenaikaista, nyt sairaalalta soitettiin että se aika tuleekin siirtymään myöhäisemmäksi.
Eihän tuosta muuten mitään haittaa, mutta ei vain pääse suunnittelemaan milloin ja mihin suunnistaa talvea pakoon.
Rannat ovat jo riitteessä, pelko hiipii jo puseroon, kohta voi alkaa paleltaan.

Ostin YBY:lle lahjan, se kun on niin hyvä palvelija kuljettelee minua mihin milloinkin, eikä koskaan mitään valita.
Ostin tuulilasin. Kakskytkaks ikävuotta tuulilasissa näkyi, auringon paistaessa vastaan matalalta, lasi oli aika naarmuisen näköinen häiriten hyvää näkyvyyttä.
Lasin vaihto on niitä hommia ettei teeseitse menetelmä tulisi yhtään halvemmaksi, vaikka ei omalle työlle arvoa laskekkaan.
Jo lasin tilaaminen ja kuljetuskulut olisivat hyödyn syöneet, ja kun asennusliiman yhtälasia varten hankkisi, sekä tarvitsisihan hommassa kaverinkin lasin asennusvaiheessa sekä lasin imukuppi nostimet, joten annoin homman autolasiliikkeelle.
Nyt lasi on taasen kirkas ja naarmuton, homma kustansi 310 euroa, ja YBY on hyvin tyytyväinen.

Jäämpä ihmettelemään ja katselemaan syksyn edistymistä, sisätiloista ikkunan läpi.

'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Kolhoosissa sitä saa kärsiä järjenköyhyydestä mielin määrin.
Kun asuu tällaisessa yhtiömuotoisessa rivitaloasunnossa, kaikenlaista järjettömyyttä pääsee seuraamaan ihan aitiopaikalta.
Asuntoyhtiössä tehtiin pesuhuoneisiin ja vessoihin asbestikartoitus.

Tuommoiset reiät porattiin lattiaan ja seinään.

Ja näin ne paikattiin.
Jos ei muuten ole kosteusvaurioita näin niitä näppärästi saa muodostettua.

Kyllähän sitä asbestia löytyy kaikista 1980 ja ennemmin rakennetuista taloista,
Asbestia oli noihin aikoihin vielä mm. liimoissa, muovimatoissa, laatoissa, saumausaineissa ja jopa maaleissakin, pääosin asbestipitoisista rakennuslevyistä oli jo päästy eroon.
Jos se asbesti on esim. liimassa kuten näissäasunnoissa epäillään, niin siellä rakenteiden sisässä ei se mitään vaaranna, kun vasta siinävaiheessa jos remondoitaan ja rakenteita auki revitään
Paljon viisaampaa olisi mahdolliset asbestipitoisuudet mitata siinä vaiheessa.
😖😆😕👎

Jo viikon toinen lenkki.

Eihän näissä meikäläisen touhuissa juurikaan valoa tunnelinpäässä näy.
Nyt kuitenkin sain juostua viikon toisen juoksulenkin, yksi tunti ja matkaa taittui hurjat 9 kilometriä.

Sen verran kuitenkin positiivista tälle viikolle, sain tietooni syksyn sydänkontrolliaikani.
Siellä käynnin tuloksen kun kuulee, sitähän voi alkaa suunnittelemaan vaikka kuinka talvesta selviytyy.

Reilu parituntinen ja sitten nautiskelemaan netti tv:stä Cichago marathonia, siellä arvatenkin jalan nousu on kevyttä ja vauhti kovaa.
*********************************
Hiukan sateinen keli Chigacossa.

Hiukan vääräuskoisiakin joukossa, kun tunti on juostu, valkosia sääriä ja ei punaisin kengin.

            Brigid Koskei 2:18:35 ja Mo Farah  2:05:11 ne nopeimmat.

Se on taas niin tätä.

Se on taasen niin tätä, ja tästä se vain pahenee..

Taas tuntuu että Suomessa ei ole muuta hyvää kun Helsinki Vantaan lentoasema, ja lähtevät lennot.

Prosentit ei miellytä.

Tänään komea auringonpaiste, se vähän mieltä nosti mutta talvi se tulee vääjäämättä, siksi haluttaisi jo lähteä tänne.

Minun on vielä odoteltava koska syksyiset pumppuni kontrollikäynnin ajat saan tietooni, ennen kun mitään matkoja voi alkaa varailemaan.

Tämänpäivän uunituoretta kuvaa Rovaniemeltä.

Ennen nuorempana naamasta pukkavassa parrassa oli vielä väriäkin, nykyään on niin harmaata, eikä tukkaa kasva kun sielä täällä kaljunympärillä.

Ennen myös jakso liikkua ja lenkkeillä, silloin ei tällainen ensilumenladun käyttömaksun 50 %  korotuskaan olisi hätkäyttänyt, mutta nyt jää kyllä latumaksut lunastamatta.
Viimevuona olin ensimmäisten joukossa hiihto-oikeutta lunastamassa, mutta nyt pysyn maantiellä tai kuntosalilla jos liikkumaan mieli tekee.
Sen 20 euron latumaksun olisin ollut valmis maksamaan tänävuonakin, mutta tällaiselle satunnaishiihtelijälle 30 euroa ylitti kipurajan.