Suomen koronaluvut nousevat hurjaa vauhtia, saatta tulla tilanne että jos ensitalvena korkeanpaikanleirille Torreen lähtis, voisi jopa paremmin koronan välttää.
**********************************************************
Se oli vuona kasikuus kun ensimmäisen kerran täysmittaisella puolimaratonilla 70 minutin rajan alitin.
Äkkiseltään semmonenvauhti päätähuimaa ja kurveissa tielläpysyminen on vaikeaa. 😁
Päätin että ensitalvena on mentävä matalanpaikanleirille, että juoksuvauhtia saa vähän tasattua. 😉
Kuolleelle merelle -423 metriin, eihän se kyllä mikään meri ole vaan järvi, jokku järvet vain tahtovat isotella.
Kuolleenmeren rannoilla kurkkutautistenkorina, tai siis Tanskankieli oli hallitsevaa.
Tanska lähettää, tai ainakin tuolloin lähetti, pahiimmin psoriasta sairastavat valtion kustannuksella talveksi auringosta ja kuolleenmerenveden hoitavasta vaikutuksesta nauttimaan.
Heidän tuli olla rannalla kello 8 - 16 -tunnista sai 10 minuttia viettää varjossa, ja joka tunti piti meressäkin käydä pulikoimassa.
Siellä tämmönen hajamielinen meikäläinenkin uskalsi uida, vaikka olis käsienhuitomisen ja potkimisen unohtanu ei kuitenkaan painunut pohjaan, vaan jäi kellumaan vettenpäälle.
Masadan vuorilinnoituksillakin tuli käytyä, ja jo silloin aurinko oli aikalailla väriä kasvoihin maalaillut.
Kuoleenmeren rannalla oli mustaa savea jonka piti kaikki vaivat parantaa, pitihän se kokeilla. Ei parantanut.
Toisenkerran matalanpaikanleirille jouduin kun kasikasi olin juossut puolikaan ja täydenmaratonin ennätykseni.
Ja jälleen Kuolleellemerelle nyt tosin Jordanianpuoleiselle rannalle, kun edellinen käynti oli Israelinpuolella.
Tämä leiri tehosikin hyvin, ennätykset ei enää tuon jälkeen parantuneet, tosin viides vuosikymmenkin käynnistyi ja sekin hillitsi jo menohaluja.
Nää oli taas näitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti