Ulkona syömässä.

 Tänään oli niin tuulinen päivä ettei mitkään ötökät siivilleen uskaltaudu, niinpä päätin mennä ulkoruokintaan.

Pyöräilin tuonne kuninkaanlaavulle makkaranpaistoon.

Jos paikka on ulkoruokintaan kuninkaillekkin kelvannut, passaa se varmaan mullekkin.

Kuningaalle ei varmaan lenkkimakkaraa tikunnokkaan laitettu ja sanottu ala kärventää ateriaasi, taisi olla huippukokit tekemässä poronpaistia ja loimulohta.

Mulle kelpasi mainiosti makkarakin.

Jälkiruuaksi söin juolukoita ja mustikoita suoraan metsästä.

Maahatäynnä olikin sitten kiva istuksia ja ihmetellä maailmanmenoa.

Testausta eläinkokeilla.

Eläinkokeita Peuralla

Eilen iltapäivällä kuume laski, ja tuntui että elämä normalisoituu (minun normaaliksi), siispä tänä aamuna päätin testata eläinkokeilla, voiko harjoittelua suorittaa heti seuraavana kuumeettomana päivänä.

Juoksin 14 kilometriä, vauhti tosin vain 6 min. 12 sek. /km.

Kotiin päästessä jalat täysin voimattomat, ja horjahtelin kävellessä kuin olisin kävellyt jollakin laivankannella kovassa aallokossa.

Kolmetuntia makailtuani muuten alkaa jo elämä voittaa, paitsi että sydämmellä on vaikeuksia löytää oikeaa rytmiä.

Syke pyörii korkealla, happisaturaatio alle 90, ja välkkyvästä valopylväiköstä näkee rytmihäiriöt.

Normaalisti makuullaollessa syke nykyään pyörii 38-40 lukemissa, happisaturaation ollessa yli 96%

Laskeehan se syke viellä nykyäänkin toisinaan hetkeksi alle tuon 38 lyönninkin / min, mutta silloin happisaturaatio kyllä pian laskee alle 96%.

Nuorempana alhaisimmillaan leposykkeet pyörivät 32-34 haarukassa.

Seuraavaksi testaan eläinkokeella, jaksaako peura syödä 10 lättyä mansikkahillolla.

Rokotusmietteitä.

Kovat oli myrkyt, tai heikko oli mies.

Perjantaiaamupäivällä hain neljännen koronarokotukseni.

Ensimmäinen rokotukseni oli astra zenecalla, rokotuksen jälkeen käsi oli kipeä, pientä kuumetta ja päänsärkyä paripäivää.

Toinen ja kolmas rokotus moderna rokotteella, ainoastaan pientä kipua rokotuskohdassa päivänverran.

Nyt tämä neljäskerta rokotettiin edelleen modernan rokotteella, mutta nytpä iski kovan kivun käteen ja 38,5 päällä olevan kuumeen jota on kestänyt jo kaksivuorokautta, ja on muutenkin aivan höntti olo.

Niin tämän viimeisen rokotuspiikin ottamisen mielekyydestä voi olla montakin mieltä, sanovat ettei rokotus näillä nykyisillä rokotteilla tähän viimeisimpään koronaversioon juurikaan suojaa antaisi.

No rokotettu mikä rokotettu, kaipa se olokin lähiaikoina paranee.

Kuva ajalta jolloin Rovaniemelläkin maantiejuoksukisoja järjestettiin.

Kiviniemen Tuomon askel niin lennokasta, ettei vain nopeusrajoitukset rikkoudu.

Itsellänihän vuosi 2008 oli lähes juoksematon (275 km) akillesjänteen katkeamisenvuoksi.

Onko kesä jo mennyt.

Aika kylmiksi on ilmat jo menneet.

Aamusta heti suunnistin tuonne Koivusaareen, ajattelin kysellä lampailta pukeutumisvinkkejä näihin keleihin.

Ei näkynyt lampaita, varmaan olivat vielä yöpuulla jossain heinikonkeskellä tuulensuojassa.

Yksi sorsa näkyi, mutta sekin yritti seisoskella pienellä kivellä, ettei varpaat kastu kylmään veteen.

Koivusaaren kävelykierroksen jälkeen kävin pienen juoksulenkin, nyt vähän kahvia koneeseen ja sitten hakemaan koronarokotus, lajissaan jo neljäs.

Siinäpä ne tämänpäivän tärkeimmät toiminnat.

Vatsanahkaa on venytetty.

 

Komee ja makea kakku.

Kyllä siinä vatsanahka on ihmeissään, ja kahvinkeittimen vastukset on punasena, kun ei kerkeä kun puoleenväliin olohuonetta ja on käännyttävä takaisin keittiöön.

Ihmeellinen veto se on tuolla kakulla.

Kakun tekijä siskoni, ja hänen miehensä.

Viimeinen yleisurheilun MM-kisapäivä ensiyönä seurattavana, on siellä tehty kovia tuloksia ja käyty hienoja taisteluja sijoituksista, ja kovathan on aina kovia.

Kyllä pienikin maa voi menestyä, valtio nimeltä Grenada pinta-alaltaan 344 km², 

Väkiluvultaan 112 519 (2021) kultaa ja hopeaa jo hankittuna!

MM-kisojen jälkeen Kalevankisat, ja sitten voikin jo keskittyä yleisurheilun EM-kisojen katseluun, rankkaa tämä penkkiurheilijan elämä.

Elämäni 26 663 päivää.

Tänään on elämäni 26 663 päivä.

Nykyinen kotikaupungini Rovaniemi,  näytti tältä   73 vuotta sitten. 

(Näkymä Rovaniemeltä 1949)

Eli niin on maailma muuttunut ja minä ja Rovaniemi sen mukana

Minunkohdalla suunta on ollut väärä, mutta onneksi kaupungin suunta on ollut toinen.

No maailma muuttuu, monenlaista muutosta on tapahtunut 73 vuodessa, ja pääosin parempaansuuntaan.

Päivän kunniaksi kävin juoksemassa 7,3 kilometriä, kun 73 kilometriä en edes pyöräillä jaksa.

Sen jälkeen olin niinkun en pilkkuja koskaan nähnytkään olis.

Aikoinaan mieleen tuli, pitää juosta maraton kun olen 42 vuotta ja 195 päivää vanha, eli 2.2 1992.

Ajattelin kisan jostain löytyvän, kun sattu vielä olemaan sunnuntai päivä.

En vain maratonia mistään maailmankolkasta löytänyt.

Ennen oli vaikeaa ja lähes mahdotonta kokomaailman juoksutapahtumia etsiskellä.

Silloin ei vielä ollut internetin ihmeellistä maailma, joka tuo kaiken tiedon nappia painamalla.

Vasta vuonna 1996 Suomalaisista 15%:tilla oli pääsy internettiin, eikä meikäläinen silloinkaan vielä niillä valtateillä surffaillut.

Eikä siellä silloin paljon sisältöä vielä ollutkaan.

Niinpä tein sitten matkan Gambian rantahietikoille juoksentelemaan.

Maratonin ikäinen mies 42v.195 päivää.

Äkäslompolon ympärijuoksu.

Perjantaina 22.7 juostaan Äkäslompolon ympärijuoksu.

 Itse olen kisassa mukana ollut vain kerran 2014, ja silloinkin enemmänkin hölkkäilemässä.

Menkäähän juoksemaan, ihan kiva kisa.

Äkäslompolon ympärijuoksu: