Se on sitten joulu.

Se on sitten jouluaatto,
Hyvää ja rauhallista joulua, kaikille blokini lukijoille.

Omaan jouluaattooni on usein kuulunut pitempi lenkki, niin kun useilla muillakin kestävyysjuoksun harrastajilla.
Saa nähdä miten tänä jouluna, lähdenkö juoksemaan, vai käynkö pyörälenkin.
Viimejouluna pyöräilin lenkin tuolla Pedrera järvellä, kunhan aamu tästä valkenee pitää katsella mikä on sää, ja tehdä suunitelma päivän vietolle.

Kerronpa sitten omat ajatukseni joulusta.
Lapsenahan tietysti joulu oli odotettu juhla, siihen aikaan ei elämä Suomessa ollut sillälailla yltäkylläistä, mitään leluja ym.sellaista ei juurikaan muulloin saanut. Eikä liioin karkit ja hedelmät olleet jokapäiväistä herkkua.

Sitten työelämässäni, silloin kun tein metallialan töitä, olin jouluisin aina töissä tehden 12-20 tunnin mittaisia päiviä, tehdaiten jouluremonteissa.
Myöhemmin olen sitten pyrkinyt olemaan joulunajan matkoilla poissa Suomen jouluhälinästä.

Suomessa kun joulun viettäminen on tehty ihmisille pakolliseksi.
Kaikki on suljettuna joulun aikaan, kaupat, ravintolat, urheiluhallit, kuntosalit ym. Enää puuttuu vain se että polisilla olisi oikeus ampua ulkonaliikkujat.
Radio ja televisio pakkosyöttävät kaikilta kanavilta jouluohjelmia ja joulumusiikkia. Ihmiset ovat varanneet kolmeksi päiväksi niin paljon ruokaa, ja sellaista ruokaa jota eivät normaalisti syö, että sitä ruokaa pakkosyödään vielä viikko kaks joulun jälkeenkin.
Tosiasiahan myös on että polisien kotihälyytysten määrä on suurin juuri joulun aikaan, myöskin turvakotien paikat ovat ääriään myöten täynnä joulun aikaan. Hermostunut nykyihminen ei kestä useamman päivän liian tiivistä yhteiseloa.

No niin tämä oli vain minun näkemykseni, kyllähän joulu on monille hyvä rauhoittumisen aikakin arjen kiireistä.
Nyt keittelen viellä toiset tai joko ne on kolmannet aamukahvit ja teen suunnitelman tuosta ulkoilusta 
Eikun rauhallista joulunaikaa kaikille.
*********************************
Jatkampa tätä juttua siltä osin mihin tuon lenkkini osalta päädyin.

Aamun auringon nousun lähestyessä lähdin juoksulenkille tuone La Matan rannan suuntaan.
Juoksin 22 kilometrin edestakaisen lenkin katsellen kaunista auringon nousua, upeaa rantahietikkoa.

Juoksulenkin jälkeen kotona vaatteiden vaihto ja kiehautin kahvit, jonka jälkeen lenkki jatkui pyöräilyn merkeissä.
Pyöräilylenkki suuntautui tuon Petrera järven ympäri, matkaa garminiini pyörälenkistä kertyi 54 kilometrin verran. 

Kyllähän jouluaaton vietto kauniissa aurinkopaisteessa aina kaamosolot voittaa.
Itseäni alkaa kohta huolestuttamaan kun nämä päivät vyöryvät niin nopeasti eteenpäin, ja se tietää sitä että pakkasiin lähtö lähenee.
Olenkin katellut näkyisikö Kaikkosta missään, 
kunnes hoksasin etteihän minulle kukaan sairaslomasta mitään maksa.

        Tässä pyöräily lenkkini.

         Hetki ennen kun aurinko nousi taivaanranta oli aika punainen.

                  Askel oli kevyttä kauniissa auringon nousussa.

 
           Juoksualusta oli tämän näköistä.

                        Järvinäkymää.

     Takana näkyvät Orihuelan vuoret.

Oli aika syödä eväs banaani, on sitä syöty banania pahemmissakin maisemissa.