tiistai 12. tammikuuta 2016

Pakolaiselämää.


Kyllä se kaamospakolaisen elämä on kurjaa, täälä on joutunut itse pesemään vaatteensa, laittamaan ruokaa ja siivoamaan, petikin on pitänyt itse sijata.
Eli elämähän on yhtä kurjaa ihan kun pakolaisiksi Suomeen tulleilla
Ihan oli itse pitänyt pakolaisten huonekalutki kasata. Barbaari maa se on tuo Suomi..

Pitää katsoa mitä ennättä päivän aikana tehdä, kun sitä kuitenkin joutuu omat kahvinsakin itse keittämään.
Mutta auringon nousu oli muutama päivä sitten ton näkönen, ja se aurinko nousi llman avittamista ihan itsekseen.


                             Päivällä napattu kuva kattoterassilta.
Päivä kului lähinnä suuria aikoen, totuus olikin toisenlaista.
Aamupäivästä kävin 11 kilometrin juoksulenkin, ja vakaana aikomuksena oli juossa illalla sitten toinenkin lenkki, no aikomukseksi se jäi, väsytti ja laiskutti. Kävimme uunonkanssa kuitenkin kävelemässä aallonmurtajan päässä, matkaa tuli hiukan yli 10 kilometriä.
Jospa sitten huomenna taasen yrittäisi josko sitä edes yhdenkään lenkin sais aikaiseksi.

3 kommenttia:

  1. Taitaa se aika mennä uusien hiustuotteiden opettelussa ettei kahta lenkkiä kerkee päivässä tehhä. Uuno tietysti kateudesta vihreenä vierestä seuraa geelien levitystä.
    Nyt sitä lunta sitten rupes meillekkin tulemaan, saapa nähdä tuleeko tarpeeksi hiihtoa varten.

    VastaaPoista
  2. Joo..niin on joutunnu tekemään...nyt kyllä "liuhuletillä" on pinta-alaa mihin levitellä...mie en oo levitelly ku suuta aukinaisemmaksi, että on tuon kananjalkaliemen saannu survottua kitusiin joka tipan.

    VastaaPoista
  3. Kiireellistä on lomalaisen elämä, en ole kerinny yhtään geelejä vetellä pintaan.
    Mutta kyllä nämä kelit täällä pakkaset voittaa, eikä sen hiihdonkanssakaan niin väliä ole.

    VastaaPoista