keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Kivasti on lämmintä.

Hellettä, tänään on tämmönen viluisempikin tarennut ilman toppatakkia.

Kohta se lähestyy taasen Helsinki City Marathonkin, minäkin olen kerran sen juossut 30 vuotta sitten, ja helteistä oli silloinkin.

Elettiin vuotta 1986 ja Citymaraton oli vielä uusi tapahtuma, SUL myi sinne sellaisia osallistumispaketteja johon kuului parinpäivän hotellimajoitus ja osanottomaksut, sekä alennus lentolippuihin.
Niinpä olin keväällä sellaisen hankkinut, mutta pahaksi onneksi olin saanut kesänaikana rasitusvamman polveeni.
Pakkohan oli kuitenkin kisaan lähteä kun oli tullut tuollainen suht,, hintava osallistumispaketti hakittua.

Polvi oli niin kipeä ettei edes verryttelemään pystynyt, mutta kisan käynnistyttyä adrenaliinit ja kisafiilinki aiheuttivat sen että, suhtkoht hyvin pystyin tuonne 30 kilometrin paremmallepuolen etenemään, jonka jälkeen matkanteko kävi kyllä aika tuskaiseksi ja vauhtiakin oli hidastettava.

No maaliin tulin, jalka oli pirun kipeä, kerran meinasin jäädä auton alle, kun liikenteen ohjaaja piti tupakkataukoa, eikä maaliin tullessa tarjolla ollut enää kun lämmintä vettä.
Silloin päätin tämän kisan asettaa poikottiin, kalliin osanottomaksun ja huonojen järjestelyjen takia.

Kisan jälkeisenä aamuna jalka oli niin kipeä etten sillä pystynyt kävelemään ilman keppiä. Kun sitä keppiä ei ollut jouduin turvautumaan taksikyytiin, kun en edes puoltakilometriä bussibysäkille olisi päässyt.

No se jäi sen kesän viimeiseksi kilpailuksi, polvea tähysteltiin kuvattiin ja hoidettiin usealla eri tavalla.
Niinpä se polvi sitten hoitotomenpiteistä huolimatta viimein syksyn ja alkutalven aikana parani, ja voin suunnata kohden uusia pettymyksiä.

Silloin vielä parhaat Suomalaiset maratoonarit osallistuivat tapahtumaan, ja kansainvälisiä huippujakin pyöri mukana, joko juoksemassa tai jäniksinä tai katsojina.
Mutta ei se Helsinki City Marathon noussut kansainvälisesti arvostettujen kaupunkimaratoonien joukkoon.
Suomessa samoin kun täällä Lapissakin tuppaa käymään niin, kun johonkin kisaan tulee vähänkään enemmän osanottajia 'herrat' haistavat rahan.
Seuraavalle vuodelle osanottomaksuja korotetaan, kaikkien oheistuotteiden ja palvelun tarjontaa vähennetään ja palkintoja huonnnetaan, tälleen se tapahtuma tapetaan tai kasvuvauhti hiipuu, eikä se enää ainakaan tasokkaampia juoksijoita kiinnosta.

Tässä minä kisan loppumatkasta, se loppuaikani oli 2.37.23 ja sijoitukseni 36

6 kommenttia:

  1. Kyllä tuo ihtes aika on kova mutta pitää vielä ottaa lakki päästä ja todeta, että Kettunen kajjaanista on jaksanu silloinkin taapertaa kovasti!

    VastaaPoista
  2. Paavo Kettunen ja T auno Valasti ja 60 vuotiaiden Jone Kallunki, kovia aikoja
    Oma viimeinen vitonen vei rutosti aikaa, kuvan tuskainen ilme ja nyrkkiin puristetut kädetkin sen kertoo, että kivut oli sietämättömän kovat.

    VastaaPoista
  3. Niin se nähtiin ettei Sunby jaksanut reenailla 1100 km ilman dooppingia.Rangaistuskin on minimaalinen. Jos joku valkovenäläinen olisi moisesta kärynnyt olisi tullut 2 vuoden kilpailukielto että heilahtais. Ei ole tasapuolista tällainen meininki.

    VastaaPoista
  4. Niin monella Suomalaishiihtäjällä sama astmalääkitys Sundbyy vain otti kerralla koko päivän annokset, ja tais mennä vähän ylikkin.
    Minä en kannata koko maan urheilijoiden pois sulkemista Riiosta, siinä kärsii puhtaatkin urheilijat.
    Urheilu johdolle rangaistukset, ja kärynneille urheilijoille.
    Ei Suomeakaan Lahden jälkeen suljettu urheilusta ulos
    Kyrö, ym urheilu johto, ja kärynneet urheilijat tuomittiin.
    Sitä salailuhistoriaa Suomellakin löytyy mm.Vainiontapaus

    VastaaPoista
  5. Niin sunbylle se 4 vuotta,lihasten rakentaminen anaboleilla antaa hyötyä vielä usean vuoden ajan

    VastaaPoista