keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Dementiapäivitys No:1

Ei jaksa enää, köysi ja vaseliinkauppaan tästä on lähettävä.

Vaikeaksi menee tämä elämä, viimevuona Torreentulon jälkeen alkoi ankara pankin avainkortin hankinta, oli näet jäänyt kotiin.
No pankki ja luottokortit oli kyllä mukana, rahasta ei niinkään ollut pulaa, mutta kun olisi pitänyt päästä nettipankkiin laskuja makseleen, sehän tietysti ei onnistunut.

Tämänkään reissun tulo ei kyllä sen paremmissa merkeisssä alkanut,
Kämpille tullessa reppu jäi Veskun autoon.
Ei vain pysty enää kahta asiaa yhtäaikaa muistamaan, niin selvähän se, kun matkalaukun otin niin reppu jäi.
Niipä yöllä ensimäisiä hommia oli omaan matkalaukkuun murtautuminen, kun ne laukun avaimet tietysti oli siinä repussa.

No nyt on sitten jo reppukin kotosalla, siihen asti kun sen seuraavaksi hukkaan.
Kohdallani se rasvatun köyden virittely puunoksaan alkaa tuntumaan jo hyvinkin ajankohtaiselta.

Iltapäivällä kävin pienen lenkin hölkkäilemässä sulalla maalla ja aivan pikkuhousukeleissä.
Oli muuten lystiä, vaikka kahteen yöhön on tullut nukuttua yhteensä  vain 3,5 - 4 tuntia.

Säätiedotukset ovat lupailleet tännekkin vähän sateista, mutta saa nähä mihinpäin ilmat kääntyvät.

Kommentoinpa lisää omasta ja Torreviejanseudun kuulumista myöhemmin,
jos nyt dementialtani tietsikan viellä osaan käynnistää.

Ei ole helppoa tulla vanhaksi!

2 kommenttia:

  1. Annapas köysi- ja vaseliinikaupan vielä olla ja auringon paistella hetkisen enne uutta harkintaa! Sattuu näitä itse kullekin, kun on riittävästi palloja kerrallaan ilmassa.

    VastaaPoista
  2. Heh, näitä kömmähdyksiä kun alkaa olla jo jokapäivä, käy elämä aika mielenkiintoiseksi.
    Niin ei omiltakohin mutta sivustaseuraavien osalta varmaan.
    Mutta niin on vain taasen uusi päivä valkenemassa pikapuoliin, aamun herääminen tapahtui 3.30 mutta sinnittelin vaaka asennossa viiteen asti, ja sitten Bonka kahvin keittoon.
    Tästä se jatkuu...

    VastaaPoista