tiistai 26. kesäkuuta 2018

Juokseminen, kuolevaa kansanperinnettä.


Näkkee kohta punasta, ko nykyhän ei juoksuhalusile ennää täällä pohjosemasa Suomesa taho löytyä kisoja.
Ennen vanhan sai tartata vähinthän kaks kertaa viikonloppuna, ja välistä viikolaki.


Särkelän Mika oli sähköpostiin lisännyt muutaman kuvan 1993 piirinmestaruus maastoista Posiolta.
Naurettavan nuorennäköistä porukkaa, siinä on saatu nautittua molemmat matkat ja on palautusjuomien nauttimisaika.
Kisassa Juha voitti ja minä olin toinen molemmilla matkoilla, en tuota muistanut mutta onneksi lehtileike Lapin Kansasta oli tallella, niin pystyi asian tarkistamaan.


Viikonloppuna kävin napapiirillä pururatalenkillä, vaivasen vitosen.
Hävettää tunnustaa, menin lenkkipaikalle autolla, enää ei juosten monen kilometrin päähän jaksa.

Ei se sorkka nouse peuralla enää entiseen malliin.

Ensi viikonvaihteessa Tervolassa on puolikkaan kisa, juoksun osanottajamäärän olisi helposti saanut tuplattua laittamalla edes yhden lisä sarjan, vaikka M-50 v.
Suomen aktiivisimmat kisoissakävijät ovat jo aika iäkkäitä.
Kisan järjestäjä on vieraasta kulttuurista eikä ehkä tunne niin Suomen juoksukultturia.
Sitä nyt en tiedä onko kisaa markkinoitu ulkomaille käsin.

Heinäkuussa kisatarjonta kuitenkin täällä pohjoisensuunnillakin näyttää lisääntyvän.
Lähitulevaisuudessa (7.7 - 8.7) esim. Satama Run, Rantalakeusjuoksu, Marttilanharjunjuoksu,
Ja siitä eteenpäin kisoja löytyy lähes jokaviikonvaihteeseen.

Mutta nyt lähen doopaamaan kofeiinia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti