tiistai 18. syyskuuta 2018

Maratonin Suomenmestarit.

Kävelylenkillä napsasin tämän kuvan ei vielä oikein ruskan värit ole parhainmillaan.



Ensi viikonvaihteessa juostaan Joutsenossa SM-maraton.
Harmi vain ettei maratonin Suomenmestaruus nykyvuosina enää ole kaikkia kynnellekykeneviä kiinnostanut, ja niin näyttää olevan tänäkin vuona.
Reitti ja kisajärjestelyt ovat Kullervomaratonilla aina olleet hyvät.
Joutsenossa on maratonilla alitettu kolmentunnin raja miesten toimesta 889 kertaa, ja naiset ovat rajan alittaneet 65 kertaa.

Tästä linkistä kaikki Suomenmestarit maratonilta.

Omat lenkkeilyt, viimeviikon torstaina juoksin vajaan kymmenen kilometriä, sen jälkeen ei kävelyä kummempaa liikuntaa.

5 kommenttia:

  1. Tais kuitenkin Niemis Jaska voittaa männävuonna..

    VastaaPoista
  2. No niin, muistanhan sen ihan hyvin, ja naisissa Paula Tukiainen
    Täytyy korjata, näin käy kun kopioi ulkomaiselta sivulta Suomenmestaruuskisojen tuloksia.

    VastaaPoista
  3. On pakko entisenä harrastehölkkääjänä todeta, että Suomen maratontaso, ja juoksutaso ylipäätään on todella paskalla tasolla. Ainoastaan Topi Raitanen ja Vattulainen ovat Euroopan tasoa. Itse olisin ollut kympin ennätyksellä (juostu helteellä v.2006) ollut tänä vuonna jotain 6., kun silloin olin vasta 14. Huolestuttavaa, kun juoksijoiden määrä vähenee koko ajan, ja näkyyhän se jopa hölkkäkisojen osallistujamäärissä. Sieltä ruohonjuuritasolta voidaan havaita seuraavia kilpajuoksijoita. Harvoin heitä eksyy kentälle suoraan rinkiä kiertämään 400m rinkiä ihan huvin vuoksi. Tosiharjoittelu on hyvin kuluttavaa, ja se synnyttää usein kohtuuttomia odotuksia, varsinkin nuoremmille. Joskus myös vanhemmille juoksun aloittaville. Ei saisi mennä siihen liian nopeasti, vaan säilyttää hommassa rentous, sitä kautta se kehitys lähtee etenemään.

    Kaikki lähtee perus harrastetasolta liikkeelle, siitä että saadaan lisää harrastajia mukaan kehittämään kuntoaan. Sen ei tarvitse, eikä saa olla liian vakavaa, vaan sen täytyy olla mukavaa ja samalla kehittävää. Jos menee liian vakavaksi, hajoaa paikat, ja sen kautta loppuu myös motivaatio. Suosittelisin menemään juoksemaan maantiekisoja ihan ilman aikatavoitteita, haastamaan itsensä ja siitä synnyttää kipinä oikeaan harjoitteluun. Kunhan pysyy se hauskuus mukana koko ajan.

    t. ex-juoksija 2000-luvulta

    VastaaPoista
  4. Olin näkevinääni aamulla YBY:n menevän pohjoiseenpäin Vikajärvenkohdalla?

    VastaaPoista
  5. Niinhän se juoksuntaso laskee Suomenmaassa, nuoriso mielummin harrastelee erinlaisten palloilulajien piirissä, kestävyysjuoksu on on niin paljon vaativampaa hommaa.

    YBY halusi asfaltille, käytiin Luostolla.
    YBY hoiti asfalttiosuudet, minä metsä,tunturi ja polkuosuudet.

    VastaaPoista