On pysyttävä ajanhermolla.

Ajattelin ryhtyä kehonrakentajaksi.

Aamuhämärissä peura nulkkaa sairaalalle.

Siellä on rasvailtu vaijerit, teroteltu veitset, aseteltu veripusseja saataville ja ovatpa tainneet käydä verkkokaupoillakin.

Minä näet olen päättänyt seurailla nyky rentejä, vaikka sydän ja ranteet verta itkis.

Ruukaavat immeiset nykyään laitella kaikenlaisia silikoon täytteitä ja botokseja kehoonsa, jotta näyttäisi hyvältä eikä iäntuomat rappeumat tunkisi esiin.

Niinpä ajattelin että jospa minäkin, mallin mittoihin..

Minä olen päättänyt pullistuttaa sepelvaltimot  kylän komeimmiksi.

Päivityksiä blokiin ehkä 2-3 päivän päästä.

….......... Tai ei sitte enää.........

Angiokrafia ja pallolaajennus.

Ylensä ottaen olen sitä mieltä että kaikki hyvä musiikki on tehty seitsämänkymentäluvulla, mutta tänään soi mielessäni vuoden 1959 Eleta Almaran Carloksen kappale, tietysti akustisen kitaran säestyksellä, ja Espanjankielellä laulettuna uutena versiona.


Voi minua, minun nuoruuttani ja vaivalloista vanhuuttani, sitä mikä on mennyttä ja mikä on tulossa.   (Thekonis) 

Minkä kohtalo on määrännyt, se ei ole vältettävissä. Siis pelotta kärsin, mikä minun kärsiä pitää.  (Theognis)