Tänään hurjastelin juoksulenkillä täyttä vauhtia.
Huvittavaa, mutta ei kivaa, tähän on tultu.
Juoksin sarjajuoksureitillä täysivauhtisen viisikilometriä.
Olin varustautunut suoritukseen parhaimilla kisavarusteillani ja vyöttänyt sykevyönkin rintakehän ympärille,
Pohjalle suoritin perusteellisen kuudenkilometrin verryttelyn.
Ja ei kun kello käyntiin ja tuskainen ilme naamalle, en viitsi kertoa miltä juoksu tuntui, kaikki ei ehkä ole tottuneet sellaiseen kielenkäyttöön.
No tuli se maaliviivakin viimein vastaan, aikaa meni 24:20
Keskivauhdiksi tuli vaatimaton 4:52
Keskisykkeeksi muodostui 141 ja maksimissa pumppu oli saavuttanut 147 sykkeen. Askeleita otin 169 minutissa, askelpituuden ollessa 1.23 m.
Nyt väsyttää, väsyttää se kissojakin toisinaan.
Niin se vain on, jos ei pumppu pelaa, lujempaa ei pääse.
En tiiä, hirttäskö ittensä aamunkoittaessa, vai kattelisko vielä syksyn MM-kisat Dohasta.
Elä hiertä ittees. Kattele ensin Dohan kisat ja sitten ala kattella Torreviejan talven lentoja. Siellä on sitten kauivaa maastoa ja isoja puita mihin voi vaikka jäädä kiikkumaan:):)T. Telkkari
VastaaPoistaNiin täällä jäätys se ruumis eikä mätänis koskaan, ikävähän sitäkin olis killumassa vuosia katella ennen kun tintit sais sen nokittua.
VastaaPoistaKyllähän se merimaisemissa mukavammin tuulessa keinahtelis, se ruumis.
Taian katella ne kisat, ja harkitteepa sitten syksymmällä mitä tekee.