keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Häneksi meni tämä talvi.

Siksiköhän kaikki vaivaa, eikä mikään kiinnosta, kun talven kilpailukausi meni ilman kisoja.

Pitää muistella vanhoja talven Espanjankisoja, ja eroavaisuuksia kisatapahtumiin Suomessa.
Espanjankisat ovat hyvinkin näkyviä tapahtumia on yleisöä, kadutsuljetaan juoksujen ajaksi, polisit hoitaa liikennejärjestelyt, ja on muutenkin karnevaalitunnelmaa.
Meteli lähtöviivalla on kovaa, kun kaikilla on asiaa juuri sille kaverille joka itsestä kauimpana on.
Suomessa valitsee lähinnä harras tunnelma, kun kaikki keskittyvät omaan suoritukseensa.
Kisat järjestää paikallinen urheiluseura, kaupunki, tai jokin hyväntekeväisyysjärjestö, yliopisto tai  vaikka puolustusvoimat yms:


 Kuten tämän Murcian 14 kilometrin juoksunkin, jossa on parikinkertaa tullut käytyä.
Tarjoilut kisanjälkeen ovat yleensä hyvät, on ruokaa ja juomia ja muuta pientä naposteltavaa.


Niin ja ilmainen olutarjoilu kuuluu lähes jokaiseen juoksutapahtumaan, ihan itsestäänselvyytenä.


Juoksijoita tapahtumissa piisaa, ja ennakkoilmoittautuminen kisaan on parasta varmistaa ajoissa, itsellenikin on käynyt että olen jäänyt ulos kilpailusta maksimi osanottajamäärän olessa jo täynnä.
Suuremmissa tapahtumissa joutuu joskus oman kaljunsa sijoittamaan etäällekkin lähtöviivasta.


Palkintojen jakotilaisuus on itselle joskus täyttä hebreaa, kun ei kieltä ymmärrä, ja Espanjassa jaetaan palkintoja parhaille omanseuran, kaupungin, ja ym:sarjoissa mitä kukakin järjestäjä katsoo aiheelliseksi palkita.
Tässäkin kuvassa Suomalaisvoittajia hymyilyttää, viellä on samanlainen satsi syötävää, juotavaa, pokaleja ja lahjoja tulossa, kun palkinnot ilman sarjajakoa jaetaan.


Tässä metkin ollaan saatu palkinnoksi ilmakuivattu kinkku, oltiin eniiten juoksijoita mukanaoleva seura.


Edellisenä talvena minä sain ensimmäisen vanhimman osanottajan palkintoni, olin mä ylpeen siitä, vaikka se piti verissäpäin, tai siis jaloin juostakkin. Oliskohan ne jotenkin syy ja seuraus suhteessa?


On niitä palkintorahoja joskus metsästelty jo lähes huvittavuuteenkin menneillä toimilla, kun on ensin palkintojenjakotilaisuudessa tullut itse tyrittyä, ja lyötyä palkintosekki taskuun, vaikka se olisi pitänyt paikanpäällä varmentaa.
Nykyään on Espanjassakin palkintopuoli heikentynyt, ja se on näkynyt tummapintaisten juoksijoiden vähenemisenä.
Eikä veteraaniurheilija enää rahanjakoon kutsuasaa, no parissa kisassa vielä voi viisikymppisen saada, mutta ei enempää.

Muistu mieleen kun joskus nuorempana Malagassa puolikaalla palkittiin rahapalkinnolla erikseen Karhun kengillä juosseet.
Meitä Suomalaisia oli siellä juoksemassa, ja harmittelimme ettei Karhun kenkiä ollut mukana, kun luulimme ettei Espanjassa kellään karhunkenkiä ole.
No lähes kaikki kärkimiehet juoksi karhuilla, silloin karhun tuotteita valmistettiin Espanjassa.


Torreviejankisassa lippiskoira tarkkailee, mikä köyhä tuokin on kun sillä ei ole edes lippistä kaljunsuojana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti