Niin oli kaunis ilma herätessäni, että ensimmäiseksi mieltä paino se mistä tänään valittaisi, kun ei säästäkään voi.
No hehtopasckaleista voi aina valittaa.
Raskashan se on olo kun on korkeapainetta.
Näin kaposilla harteilla pienikin lisäpaino on pahasta.
Tänäaamuna Garminin juoksukello näytti asuntonin toisessakerroksessa ilmanpaineeksi 1019,8 hPa:ta. korkeudella 78 metriä merenpinnasta.
Kävin pienen 35 kilometrin pyöräilyn aamusella, no sielläkin sääilmiöt tulivat mieleen, pyörän rengas puhkesi.
Ilma pyrki sisukumin sisältä suuremmasta paineesta, pienempään ilmanpaineen omaavaan ulkoilmaan, Niinhän se tuulikin syntyy.
Pitänee uusi ulkorengas investoida, kovin oli sileäksi ja ohkaseksi pinta kulunut.
No niin itsellä oli vaahtosammuttimen kokoisena eri näkemys tuulen synnystä.
Istuin äidin ja isän kanssa talomme portailla puuskittaisen tuulen vallitessa.
Seurailin siinä, aina kun tuuli enemmän puun oksat heiluivat kovempaa, ja tuulen tyyntyessä lakkasivat heilumasta.
Luulin että tuuli tulee siitä kun puut heiluttavat oksiaan.
Niinpä kävin ohjeistamaan vanhempiani, "Kannattaisi nuo puut kaataa ainakin tästä pihalta, ettei näin tuulisi".
Ei ohjeisiini vissiin oikein uskottu, kun ne puut vielläkin siellä pihapiirissä ovat, vaikka talo onkin jo lähes kokonaan romahtanut.
No vanhetessani luonnonilmiöiden ymmärtämisessä minäkin turvauduin viisaampien kirjoitamiin kirjatietoihin.
Vaikka sehän on niin... Vain itseoppinut on oppinut, muut on opetettuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti