Oli vuosi1997, Rovaniemeltä tehtiin suorialentoja Turkin Antalyaan.
Pistäydyin minäkin viikon reissulla, kun niihin matkoihin ei pitempiäkään saanut.
Kotiinlähtöpäivänä huomasin että liiroja oli vielä taskunpohjilla, pistäydyin lähikaupassa tuhlailemassa loputhilut ruokaan ja juomaan, ja tähän lastenosastolta löytämääni maan mainioon pipoon. Hyvä ostos!!
Pipo on lämmin tuultapitävää huopaa, ja vaikka pipo on jo litroittain hikeä siivilöinyt, ja kymmeniä kertoja pesukoneessa pyörinyt, säilyttää se aina ryhtinsä.
Hiihtäissä ja pakkaskelin juoksulenkeillä pipo aina päätäni koristaa.
Monet minut 'punanahka' pipostani tunnistavatkin, on se niin monta tuhatta kilometriä päätäni suojannut.
Reissun jälkeen menin mattotestiin.
Olin tehnyt pieniä palveluksia sotaveteraaneille heidän urheiluopistolla olleella kuntoutusjaksolla, ja kiitokseksi saamallani mattotestillä pistäydyin Turkinreissun jälkeen.
Ikää tuolloin oli 48 vuotta, ja astmalääkitysten kanssa oli hieman vaikeuksia.
Tulokset testistä:
Paino 62 kg
Kehon rasva 7,6 %
Aerobinen kynnys syk. 142
Anaerobinen kynnys syk. 159
Max Vo2 ml/kg/min 65,4
Max syke 171
Kilpailullisesti kesä oli tasapaksua taaperrusta, puolikymmentä puolikasta 1:15 pintaan ja kauden päätökseksi Ruotsin Umeossa maraton 2:45:15
Tänään sitten saavutettiin pimeyden huippu, ja tosipimeäähän se onkin tähänaikaan vuotta.
Mutta jospa se siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti