Vähänkö on vuosi vähissä.

Hyvää Uuttavuotta lukijoilleni!!.

Näin vuoden viimeisenä päivänä hiukan tarkastelua menneeseen.
Vuosi ei kirjaudu muistoihini mitenkään positiivisena, se minulle niin rakas kilpajuoksu kävi vaikeammaksi noiden pumppuoireiden tähden.
Niinpä kesänaikana päädyin sellaiseen ratkaisuun että kilpajuoksut on juostu.
Viimeiseksi kilpailuksi jäi Huippukymppi Syötetunturin valloituksineen, tästä kommetit juoksustani.
Tulevaisuudessa osallistun vain hölkkämielellä tapahtumiin Espanjanmaalla, ja ehkä Ruskamaratonille onhan se läänimme paras tapahtuma, miksei myös joku hyvätunnelmallinen kyläkilpailu  kuten viimekesän Luusuan Luomu-puolimaraton, saa minut osanottomaksun pulittamaan.

Vuoden juoksut jäivät n.3700 kilometriin.
Syksyn kilpailukauden jälkeen ei vain motivaatiota oikein lenkillä käyntiin löytynyt, kun ei enää kilpailumielessä reenaile.
Hiihtoa 1100 latukilometriä, pyöräilyä n.700 kilometriä ja harjoitteluun käytetty aika n.510 tuntia, eli alle puolitoistatuntia päivä, eli aika vaatimatonta.

Mitään riemunkiljahduksia tulevakaan vuosi ei kohdallani taida aiheuttaa, mutta minkäs teet tämmöstä tämä vanhuus on.

Ihmisen varaosien vaihto.

Eilisen päivän piteli -25 asteen pakkasta joten en ulkoilua harrastanut.
Katselin putki ja venttiilialan videopätkiä, jos alkaisi vaikka sivubisneksenä niitä hommia tekemään.
Mullahan putkialalta on menneisyydestä paljonkin kokemusta, ja on niitä useampia venttiileitäkin siinä yhdeydessä tullut vaihdeltua.
Ja saattaahan ne tuommoset hommat olla ajankohtasia itsekelläkin, saatikka sitten minulla.

Pakkanenkin näyttää vähän hellittävän pitänee huomenna yritellä hiihtolenkille, mutta nyt nukkumaan.

Luonnonlumilatu avattu Ounasvaaralla.

Lapinkansan nettisivuilta luin että tänään on avattu Rovaniemellä tämän talven ensimmäinen luonnonlumilatu.

Minulta jäi se testaamatta, kun aloin katsomaan TV:stä elokuvaa 'Kiitävät sekunnit'. Elokuva kertoi Steve Prefontaista, nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta kestävyysjuoksijasta.

5000 m Mynchen 1972

Omat liikunnat tällepäivälle, tunti velttoilua kuntosalilla, ei muuta.

Huraa! Lunta sataa.

Joulu saatiin kunnialla ohitettua ja vuodenvaihde lähistyy. Saa nähdä saadaanko vielä tämänvuodenpuolella avattua Rovaniemen ensimmäinen luonnonlumilatu?.. Tällä hetkellä näyttää aika hyvältä lunta sataa ihan kunnolla..

Tuon joulupukin kanssa kävi taasen niinkuin aina ennenkin, oharit se teki, ja kiinnikään en sitä saanut.
Jouluaattona olin tulossa kuntosalilta niin siinä Sampokeskuksen edessä oli joulupukki tarjoilemassa suklaakonvehteja, semmoisen se minullekkin antoi... Vaatimattomasti se kuittasi meikäläisen lahjapuolen, minä nyt olin kuitenkin toivonut Ferraria.
Näin siinä nyt taasen kuitenkin kävi..

Tässä olisi vielä puolitoista kuukautta kesälomaan, kovasti kyllä jo lähtöhaluja löytyisi, mutta pitänee yrittää vielä kärvistellä, kun on nuo lentoliputkin tullut maksettua.

Maailmanloppu, se nyt ei ole mikhän.

Ei se kyllä kovin kummonen ole tuo maailmanloppukhan, pakkanen kiristy -25 asteeshen ja oli hemmetin pimiä.
No semmostahan se on aina tähän aikhan, passaa se maailmanlopun tulla vaikka jokavuosi kunhan ei ala kesälä tulehman.

Palion se on ihimisparalta vaaittu ko pittää täälä ellää, misä on yötön yö ja päivätön päivä, ja pakkasta kessää talavia.

Se joulukin tulee taasen, eiko hyviä jouluja blokini lukijoille.
Vielä on mahollisuus saaha kisastartti juoksussa tälle vuojele, esim: Limingan uudenvuodenyön juoksussa.
Eipä täsä muuta, palelen pirtisä ja kirroilen ratioista tulevia jouluvingutuksia.

Juoksukausi parhaimmillaan Espanjanmaalla.

Rovaniemeläisiä näkyy kilpailleen Espanjanmaalla.
Sari Hilli 'kotikaupunkinsa' kalkkuunajuoksussa kipaisi 4500 metrin reitin 16.13 sijoittuen toiseksi sarjassaan.
Reitti on hiukan alamäkivoittoinen, maalin sijaitessa lähempänä merenrantaa.

Itseäni kiinnostaisi tuo olutjuoksu, onkohan se vesijuoksua oluessa vai saako juoksun jälkeen paljon, paljon olutta.. Pitänee käydä joskus starttaamassa.
No paraskin aikoja, ei tullut taas tänäänkään käytyä lenkillä.

Mulla olis myynnissä tuollainen kone, tullut sitä jo omiksi tarpeiksi pyöriteltyä.

Juoksuhistoriaa.

Kaikkihan tämän henkilön tunnistavat, jos ei muusta niin kenkien puuttumisesta, niinpä en kysykkään kuka hän on, vaan kuka oli hänen valmentajansa?.
Etiopian ensimmäisen olympiamitallin voitti Abebe Bikila 1960 Roomassa maratonilla ajalla 2.15.16 ja ilman kenkiä juosten.
Tokiossa -64 hän uusi temppunsa ajalla 2.12.11 tosin silloin jo kengät jalassaan.
Kovia aikoja Suomalaisille (lähes mahdottomia) vielä tänäpäivänäkin.
Rooman voittonsa jälkeen Suomalaislehdille antamassaan haastattelussa jutteli mm. näin.
"Me olemme köyhiä, emmekä ole tottuneet käyttämään kulkuneuvoja, niinpä neljänkymmenen kilometrin juoksu ei merkitse minulle mitään".

Vastaus kysymykseen:
Abebe Bikilan valmentaja oli Suomalaissyntyinen Onni Niskanen, joka oli perustamassa Etiopiaan punaista ristiä, ja toimi myöhemmin Keisarillisen henkivartiokaartin kouluttajana.

Oma urheiluni sisälsi tänään viikon ensimmäisen juoksulenkin, eilen kävin hiihtelemässä, mutta Rovaniemellä ei vielä ole avattuja luonnonlumilatuja lumipulan takia, siksipä viimevuoden tykkilumesta tehdyllä lenkillä en pitempään viihtynyt.
Sais tuota lunta tulla lisää että saataisiin latuja avattua.