tiistai 28. tammikuuta 2014

Järkytystä järkytyksenperään.

Ensimmäinen päivä lomanjälkeen.
Hommaa on ollut, ensin availin postia, sen jälkeen kävellen kaupungille avaamaan nettiyhteyttä, jotta voi myöhässä olevat maksut maksaa, sekä ottaa auton taasen käyttöön, kun olin sen poistanut käytöstä loman ajaksi.
Mutta siitähän ne järkytykset alkoivatkin, ulkona oli kylmä.

Sitten menin ruokakauppaan, siellä kerkesin kävellä kaupan käytäviä ainakin 37,5 kilometriä, ennenkun luovutin, ettei sitä 39 sentin patonkia ja euron 700g ramman muffinsipussia ehkä löydykkään.
Yritin sitten viellä katella kananrintafileitä, kun niitäkin tuli siellä Espanjanmaalla usein syötyä.
Mutta kun niihi paukkauksiin oli jo pakkausvaiheessa joku oksentanut, 
ja hinta oli silti kaksinkertainen Espanjanhintoihin.
Kauppias yritti kyllä väittää ettei se ole oksennusta, 
vaan sitä kutsutaan marinaadiksi.
Sillä konstilla saadaan vettä ja jauhoja myytyä lihankilohinnalla, 
ja kauppias hykerteli käsiään.
Kassalla se samanen kauppias ryösti minut, 
Kun muutama hilu kädessäni ihmetellen lähdin ylittämään suojatietäpitkin katua, olin vielä jäädä auton yliajamaksi.
Täällä on vissiin hirveän suuri tapporaha jalankulkijoista.

Kotiin päästyä, kokeilin nettiä, pelas ihan hyvin.
Tunnin kuluttua yritin uudelleen päästä nettiin, mutta enää se ei onnistunutkaan, yhdeydentarjoaja kyseli vain PUK koodia. Eihän minulla mitään sellaista ollut.
Soitin yhdeydentarjoaajan auttavaan (hah hah haa) puhelimeen, 
tietysti maksullinen numero.
Sieltä aikansa puhelimen näppäimiä näppäiltyäni sainkin veitsenterävä älyisen vikahenkilön langanpäähän.
Ohje kuului.
 Saat puk-kodin menemällä nettiin sivuillemme ja kirjautumalla siellä omaan osioonne, lähetän tunnuksen ja salasanan sähköpostiisi. 
Me emme voi mennä antamaan puk-kodia puhelimitse.
Hoh Hoijaa... Sähköpostiin,,,, Menemällä nettiin.... Miksihän minä sitten olin nettiyhteyttä ostamassa, jos minulla olisi nettiyhteys ja pääsy sähköpostiini...???...
Ei kun kävellen takaisin liikkeeseen, nyt tein varalta tienylitykset siltarumpuja ryömien etten vain jää auton alle suojatiellä.
No liikkeestä sain uuden sim-kortin, ja nythän olen taasen nettiin päässyt.

Kaikenlaista paperityötä on vielä huomisellekkin, lisäksi olen huomenna luvannut aloittaa nuo hierontahommatkin, vaika mieli tekisi kyllä paeta takaisin Torreviejaan.

Jos nyt kuitenkin panisi tämän tekstin vielä muulla värillä kun mustalla, mutta tummumaan päin se on.

Mutta parvekeella juoduista päiväkahveista en vielä ole luopunut.

15 kommenttia:

  1. Ei muuta kuin katse KAUAS tulevaisuuteen, kevättä kohti mennään, meillä on jo aurinkokin nähty ja piankos tuo parisenttinen lumikerros sulaa. Juoksitpa kovia aikoja etelässä, kuntosi on kova kuten olemuksestakin näkyy.

    VastaaPoista
  2. Niin se katse täytyy suunnata tosi KAUAS, touko kesäkuulla vähän lämpiää riippuen vuodesta, mutta aurinko kyllä keväällä paistta komeasti jo maalis huhtikuullakin.
    Reissun paras saavutus taitaa olla, painon pudotus.
    Läskiä lähti ihan vain aktiivisempaa elämäntapaa viettäen yli 7 kiloa 10 viikossa.
    Nyt paino on ihan normaali juoksuajan paino, sekinhän jo vähän juoksuvauhteja nosti.
    Eihän net ajat kuitenkaan mitään mitään kilpajuoksijan aikoja olleet, mutta enhän enää kilpajuoksijan tavoin voi urheillakkaan.
    Mutta samahan se on muillakin saman ikäluokan porukalla, vaivat ja sairaudet lisääntyy, niin ei sitä tipu kun niiden onnekkaimpien kaverien kyydistä, joita ei vanhuuden tuomat vaivat vielä vaivaa.
    Ei muuta kun kevään odotusta sinnekkin.

    VastaaPoista
  3. Miullahan ei nyt siun tekstin lukemisen jälkee jää muuta mahdollisuutta ku yritellä jatkaa tuota vuokrasopimusta niin pitkälle ku bolsan nyörit myöten antaa....kärvistelemisiin...

    VastaaPoista
  4. Eihän ammattijuoksijalla bolsa tyhjene.
    Varsinkin kun rutiini tuohon voittorahjon lunastukseen lisääntyy.
    Jatka vain ahkerasti kisojen kiertoa, hakaneula / t-paita rikkaaksi tulemista ei juoksija Espanjassa voi välttää.
    Ja hyvinhän sitä pysyy kananjalka liemissäkin.

    VastaaPoista
  5. Neuvoksi älä tee muutoksia elämässä, älä laita autoa seisontavakutukseen jne...kekeytä vain postintulo pääset helpommalla.

    VastaaPoista
  6. Oonhan mie sanonu postinkantajalle ettei niitä laskuja sitten minunlaatikkoon, Kiitos..
    Mutta aina se niitä sinne vain tunkee.
    Köyhän on yritettävä säästää joka paikassa esim. auton poistaminen käytöstä loman ajaksi pienentää vakutusmaksua ja käyttöveroa muutaman kympin, lähes sata euroa, ehkä?.
    Netin katkaisu loman ajaksi 30 - 40 euroa.
    Elämässä taloudellisesti menestyneet pääsevät kyllä kaikessa helpommalla, eikä ne istu lentokoneessakaan polvet suussa turistiluokassa.

    VastaaPoista
  7. Vähän huonolle mallille ja hankalaksi näyttää mä meen siulla nyt tuo terassilla kahvittelu...no jatka vaan sitkeesti hyvää perinnettä....mie yritän aamusta TAAS sinne Santa Polan pankeille...heh...kaikkihan Pitäs olla nyt selvää ja varman päälle.....

    VastaaPoista
  8. Joo kerkeää kahvi jäähtyä jos ei juo nopeaan.
    Pankki asiointi ei nyky Suomessakaan ole enää sen helpompaa.
    Pankin kassapalvelut on auki 4-5 tuntia päivässä, ja varsinkin vanhempaa väestöä joilla ei nettipankki mahdollisuuksia ole joutuu jonottamaan ihan eväiden kanssa vuoroaan.

    VastaaPoista
  9. Älä luovu parvekekahveista, mutta varo, ettet ota metallimukia - jäätyy huulet ja kieli kiinni...!!! ;-)

    VastaaPoista
  10. Joo, mielummin tyroksimotti.
    Ei ole viellä uskaltanut edes hiihtämään yrittää, pakkanen pelottaa, täytyy totutella lyhyillä pistäytymisillä parvekkeelle.
    Jos se pakkanen laskisi maanataiksi alle 10 asteeseen, rohkasis luontonsa ja kokeilis hiihtoa.
    Pelkuri raukkana kävin varaamassa kuukauden kuntosalikortin Kunnonpaikkaan, sisäliikuntaan.

    VastaaPoista
  11. Hyvä on meninki! Vauhti nousee ja huumori pursuaa, värittyy. Ihmehiippari on iskussa.

    VastaaPoista
  12. Parvekekahvit, yes! Mutta jokin oleellinen elementti puuttuu... SOL!

    VastaaPoista
  13. Sepä se.
    Lunta sataa, on pakkasta,auringosta ei tietoakaan.
    Pari päivää olen nyt tyytynyt sisäliikuntaan, aika tyhmää vääntää rautoja ja rampata paikallaan juoksumatolla,
    kun vois juosta auringon paistaessa merenrantaa, tai pyöräillä kaunniissa maisemissa.
    Mutta huumoria täytyy yrittää viljellä vaikka sydän verta raastas, ei täällä jaksa.

    VastaaPoista
  14. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) olet kirjoittanut hauskasti ja mukaansatempaavasti. Eipä tuota tirskumatta voinut lukea!

    VastaaPoista
  15. Tämmöstä tämä on, ei tätä voi ymmärtää.
    Huomenna uskaldaudun hiihtämään,ehkä....

    VastaaPoista