perjantai 23. tammikuuta 2015

Nyt mennään lujaa

Jos haluttaa katsoa millainen se maratonreitin tulisi olla, tässä linkki.
Eli kyseessä on Dubain maraton.

Ja lujaa taasen mentiin, ja oli ihan Etiopian juhlaa juoksu.
Anne-Mari Hyryläinen 2.35.17      Tulokset:
                                              Nopeimmat naiset.
                                           Nopeimmat miehet.
         ----------------------------------------------------------------
   ¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Niin se ajan ja matkan mittaaminen on viellä vähän sellaista arvaustiedettä.

Nykyisetkin atomikellot jotka perustavat ajan mittaamisen cessium atomin värähtelyyn, jätättää yhden sekunnin 138 miljoonassa vuodessa. 
Tiedemiehet kyllä yrittävät kovasti kehitellä kelloa joka poikeaisi vain yhden sekunnin koko maailmankaikeuden aikana.
Sepä olisikin jo niin tarkka kello, ettei minun Thaimaasta ostamani ranta Rolexsikaan siihen pystyisi.

Matkan mittauksessa onkin ollut historian aikan monenlaista mittaa, faaraoiden aikana käytettiin mittayksikkönä kyynärää, ja vääränmittaista kyynärää käyttäneet tuomittiin kuolemaan.
1700 luvun loppupuolella Ranskan tiedeakatemia päätti standartsoida mittajärjestelmän metriksi, ja metrin mitaksi määriteltiin 1/10 miljoonasosa pohjoisnavan ja päiväntasaajan välisestä mitasta.
Ikävä vain kun ei tiedetty kuinka pitkä matka on pohjoisnavalta päiväntasaajalle.
Niinpä pantiin pari hemmoa mittaamaan yhden leveyspiirin etäisyyttä toisesta, Dunkirkistä pohjois Ranskasta Barselonaan.
Homma otti aikaa kolmiomittausperiaatteella Pierre Mechainilta ja Bapiste Delamrelta 7 vuotta, mutta niin saatiin aikaan metrin kepakko jota säilytettiin Englannissa.
No toki kepakolla on enää historiaallista arvoa, kyllä metrinkin määrittely on nykyään jo atomiajassa.

Mutta p..kele, kuinka pitkä sopeutumisaika pitää joillekkin maille antaa?
Vieläkin esim. Amerikkalaiset lätkivät mailinmerkkejä maratonreitin varrelle, Lähenkin vihapäissäni tuumakoon varkuissa potkimaan autonrenkaita.

10 kommenttia:

  1. Onko siinä peräti 4 mutkaa ja 0 mäkeä?

    VastaaPoista
  2. Suurinpa piirtein näin.

    VastaaPoista
  3. Kyllä maratonreitin pitää kiertää kaikki niemet ja notkot. Siinä se aika menee nopeasti kun nauttii hienoista maisemista.

    VastaaPoista
  4. Niinpä moni ajattelee Suomessa reittiä suunnitellessaan.
    Ja soratietä kans reitille, narisee niin mukavasti jalan alla.

    VastaaPoista
  5. Levillähän on kuvauksesi mukainen leppeä, kohtuu turvallinen ja nopia reitti. Eiku sinne hölkkäileen ja saunomaan päälle hiet pois jos kiireen lykkää.

    VastaaPoista
  6. Joo ei mielestäni Levillä ole nopea reitti, mutta mäet on oikein päin ja antavat hyvälle alamäkijuoksijalle mahdollisuuden ihan hyviin aikoihin.
    Mutta ne reitin ja sään vaikutuksista juoksutuloksiin kuullut jutut!!
    Että aikani olisi ollut helpommalla reitillä täydellä maratonilla 7 - 20 minuttiin parempi, ovat suorastaan naurettavia, siinä on kilometrivauhdissa jo niin suuret erot että pitäisi olla jo vuorikiipeilyä tai suota välillä.
    Vauhti hidastuu ylämäessä joitakin sekuntteja tai kymmeniä sekuntteja kilometrille, mutta kun ylämäen pituus on alle kaksi kilometriä ei se paljoa tee.
    Alamäessä jotka ovat Levillä loivempia ja juostavia ja kolmekertaa pitempiä kun nousuosuus, niin niissä vauhti puolestaan kasvaa useita sekuntteja kilometrille, joten ei ollenkaan niin hirveän huono reitti.
    Verratkaapa kärkipään juoksijoiden aikoja niin puolikaalla kun täydelläkin heidän muihin kesän Suomessa juostuihin juoksuihin, on muuten ihan kilpailukykyisiä, ja useilla jopa kesän kärkituloksia.
    Se 7 minutin lisäaika maratonilla on 10 sekunttia kilometrillä, ja se on hirveän paljon se.
    Eli Suomenennätysajasta pois 7 minuttia ollaan ihan maailmanennätyksen pinnassa.
    Ja 20 minuttia??? Tahtoo sanoa puoliminuttia kilometrille, niin ylämäelle kun alamäelle ja tasaiselle lisää, sen takia että kierroksella oli yksi vähän yli kilometrin mittainen mäki???

    VastaaPoista
  7. Mielestäni lämpötila vaikuttaa eniten suorituskykyyn/loppuaikaan kuin ympyränmuotoinen reitti, jossa nousuja ja laskuja on yhtäpaljon. (Tämähän on näitä päivänselviä asioita).

    VastaaPoista
  8. Näin on, ja tuuli jos se on kova, ja sattuu vastatuuliosuus aukeille paikoille ja vastaavasti myötätuuliosuus on tuulensuojaisissa paikoissa.
    Sanoisin tuosta Levinreitistä, että arvio kilpajuoksua harrastavalle 1 minutti puolikkaalle ja täydellemaratonille 2-3 minuttia voi aika huonontua vähämäkisempään reittiin, ja hyvä alamäkijuoksia voi vielä puolittaa nuokin arviot.
    Tietysti jos Dubain tapaiselle reitille pääsee ihannelämpötilassa ja tuulettomassa säässä, niin silloin noita Levin ajanhuononnus arvioita tulisi hiukkasen suurentaakkin.

    VastaaPoista
  9. Tuosta kelistä pitää kommentoida että kestävyys seminaareja ja maratooneja 11 juosseena optimi keli juosta on noin 8 - 10 astetta. Keho ei hikoile valtavasti ja miehiä keniasta juoksee 1:llä juotolla homman läpi ja niitä 2h 15min miehiä on kymmeniä.

    VastaaPoista
  10. Niin tuossa lämpötiloissa minusta on miellyttävintä juosta maratonia.
    Pakkasasteissa laporatoriossa juoksijoilla tehdyissä tutkimuksissa -80 luvun alkupuolella, todettiin keuhkoista hapen siirtymisen vereen huonevan vasta -10 - -12 asteen pakkasessa.
    Se miten lihaksisto toimii kylmässä, ei suoraan astelukuja voi asettaa ilman kosteudella, tuulella ja juoksuvauhdilla (kehon lämmöntuotto) on vaikutusta samoin kun yksilön ominaisuuksillakin, aineenvaihdunnan erot, rasvaprosentit, verenkierto ym.ominaisuudet
    Mutta se että kehon nestepitoisuus ei paljon pienene, hikoilun toimesta on tietysti tärkeää.
    Aikoinaan Tokiossa juostiin oikein urakalla hyviä aikoja kun lämpötila oli + 4 astetta ja täysin tyyni sää.
    Mutta Japanissa maraton onkin käsittämättömän tasokas laji, vaikka ei sitä tietysti Keniaan voikkaan verrata.

    Itse olen juossut maratonia kylmimmillään niin että lähdön aikaan oli vielä miinusasteilla, ja maaliintullessakin vain + 3-4 astetta
    Juoksun juoksin lyhyessä urheiluasussa, eikä missäänvaiheessa juoksua tuntunut että keli olisi liian kylmmää, silloin ei kylläkään minkäänlaista tuulta ollut ja taisipa aurinkokin pilkistellä.
    Olen kyllä joskus juossut Toholammilla talvimaratonin en täysin muista ilman lämötilaa, taisi olla nollan pinnassa, mutta oli lähes myrskyisä tuuli, ja olin pukeutunut hiihtohaalariin.
    Silloin vastatuuli osudella reisien etupuolen lihaksissa tuntui liiankin kylmältä, ja myötätuuliosuuksilla kamppeet kyllä kastuivat läpimäräksi.
    Varmaan "paras" lämpötila on jonkinverran henkilökohtainen asiakin, mutta selvä se on että alle +15 asteen se on oltava, mutta jollekkin se paras lämpötila vi kyllä olla jopa alle + 5 astettakin.
    Oman maraton ennätykseni (2.29.54) olen juossut +11 asteen lämötilassa.

    VastaaPoista