Reitti on muuten sama kun viimevuona, ainoastaan Gondoolitiellä juostu lisälenkki on muutettu juostavaksi Metsätiellä, edestakaisesti.
Metsätien lisälenkin kääntökohdilla tulee juostuksi matkaksi 11 kilometriä,
Siitä aikaisemmin tuolla reitillä juosseet osaavatkin paikillistaa lisälenkin kohdan.
Kääntökohdilla ollaankin reitin korkeimmilla kohdilla, sieltä sitten vain laskettelee maaliin.
Panin tuohon Garminin piirtämän korkeuskäyrään, ja kartalta ottamien GPS- koordinaattien korkeuspisteet, jotka hain näiltä sivuilta.
Lisälenkin kääntöpaikka on tuon terävimmän piikin huipulla.
Reitin korkeuserot hieman lisääntyivät entiseen, mutta eihän kyseessä ole muutenkaan mikään tasamaa reitti.
Reitti on edelleen oikeanmittainen, ei muuta kun ilmoittautumisia sisään ja juoksemaan.
Muutenhan mittausreissu oli monivaiheinen sisälsi mm. lähes 10 kilometrin pyörän kannon.
Rengas puhkesi paikkoja ja pumppu oli kyllä mukana, mutta liimaputkilo oli kuivannut käyttökelvottomaksi.
Enkä pyörää viitsinyt jättä kenenkään vietäväksi, kun mukana oli paljon arvokkaita mittareitakin. Mutta olihan onneksi lämmin aurinkoinen keli.
Niin ja MM-kisatkin alkoivat, piti nousta maratonin katsontaan parin tunnin yöunien jälkeen..Oli vähän ennalta arvaamattomia nimiä maratonin kymppikärjessä.
------------------------------------------------------------------------------
Juoksijat tunnustavat väriä, ja se väri ei ole valkoinen.
Piti tuossa välillä taasen seurailla kisoja.
Olihan jännittävä kymppitonnin juoksu. Yksi värivirheinenkin kekkuloi mukana viimeiselle kierrokselle asti.
Mo Farah on kunkku, mutta Kenialaiset tekivät juoksusta jännittävän.
Suomalaisista moukarimiehet jatkoon, Krisiina Mäkelä karsiutui loppukilpailusta vaivaisella sentillä, Henri Manninen taisteli kuitenkin maratonilla maalii, vaikka ehkei aivan toivotussa ajassa.
Huomenna on taasen uusi jännittävä kisapäivä.
Lähdempä itsekkin päivän ulkoiluun. Tällä viikolla tosin on kaikki juoksulenkit päättyneet ennen aikaisesti, tyyliin kävellen kotiin.
Ruskamaratoniin asti yritän vielä juoksulenkilläkin käydä, mutta sen jälkeen on kai tyydyttävä vain kävelyulkoiluun.
Tämä on nyt sellaiseksi mennyt, ei jaksa...
Nyt täytyy alkaa sitten jännittämään kuinka moni maratonin mustista miehistä kärähtää eponkäytöstä. Lopulliset tulokset selviää sitten n. 10 vuoden sisällä.
VastaaPoistaNiin jo spartan ajan kisoissa oli vahvat lisäaineet käytössä.
VastaaPoistaHistorian aikoina on aineita aina strykniinistä arseniikista lähtien käytetty tuloksia parantamaan.
Silloin ei vain testejä tarvittu kun tuppasivat kuolemaan ennen maaliviivaa.
Dooping kärähdyksissä eivät värilliset sen useammin kärähtele kun valkeatkaan, vaikka kilpailun kärjestä aina testiin joutuukin, ja valkoihoiset säästyvät usei testeiltä pelkkää huonouttaan.
Niin minä en anna doping uhan häiritä omaa kisojen seurantaani kulloinkin mennään niillä testeillä joita on, ja posti kuljettelee sitten myöhemmin mitalleja uusiin osoiteisiin,
Mutta menevätkö silloinkaan oikeaan osoiteeseen, mitallikolmikon jälkeen testattavat valitaankin arvalla.
Saiko mitallit silloinkaan oikea henkilö? Ihan sama, eletään tätäpäivää.
Siellähän olikin Ruskamaratonin sivuilla vanhoja tuloksia. Hienoa toimintaa kyllä järjestäjältä!
VastaaPoistaEsim. 1998 M40 puolimaratonilla tuttuja nimiä sijoilla 3 ja 4...
http://www.ruskamaraton.com/tulokset/1998Tulokset.pdf
Muistan tuon syksyn Ruskamaratonin puolikkaan
VastaaPoistaOlin edellisen talven ja kuluneen kesän taistellut jalkavaivan ja astman kuntoon saamiseksi.
Kortisonia astmaan ihan tablettimuodossa ja piikin muodossa jalkaan useampikin kerta.
Elokuun puolivälin jälkeen risukasaankin alkoi vähitellen aurinko paistamaan, siksi juoksu on jäänyt mieleen kun ei vaivannut jalka ei hengitys, mutta kuntohan luonnollisesti oli mitä oli.
Kyllä Ruskamaratonin järjestäjät ihan hyvää kisaa vuodesta toiseen järjestää, sinne on aina ilo mennä juoksemaan.