Pari päivää vaati lepoa Liviöjärven kisa.
Eilen pikkulenkin verryttelin ja tänään jo uskaltaudun toistakymppiä juoksentelemaankin.
Jos tuota lauantain juoksua vielä tarkastelisin.
Paljon se numerolappu rinnassa vaikuttaa, kilometrivauhti oli selvästi parempaa kun siinä paripäivää ennemin tehdyssä viidenkilometrin täysivauhtisessa juoksussani.
Ehkä siihen vaikutti myös se että reitti oli hieman alamäkivoittoinen,
Paripäivää aikaisemmin tehty vauhtijuoksukin taisi pikkuisen vauhtiin vaikutaa.
Tuollaista aukaisurepaisua ei kannata tehdä liian lähellä kisaa, eikä ainakaan maratonkisassa, kokemusta on.
Oli vuosi 1991 ja Ruskamaraton, siinä maratonin lähdössä repastiin pienet 'aukasut'.
Jarmo oli päättänyt, "nyt jätkät kärsittä".
Kun lähtölaukaus pamahti, silloin mentiin, ja lujaa...
Tässä on juostu kolme minuttia kymmenen sekunttia, ja kilometrin merkki on jo kaukana takanapäin.
Ja vauhti ei ainakaan hidastumaan päin ollut.
Tätä hulluttelua minä jaksoin kolmeenkilometriin, kunnes ajattelin 'jos aion maratonin juosten selvitä nyt on hidastettava'.
Porttugalilainen Anttonio jättäytyi myös seuraani vaikka oli ennätykseltään 2.20 maratoonari.
Jarmo,Vesa ja Arto sensijaan jatkoivat hurjaa vauhtia edelleen.
Arto keskeytti vitosenkohdilla, 'tämä juoksu oli nyt tässä'.
Olimme Anttonion kanssa enimmilään jo yli kolmeminuttia jäljessä, kunnes välimatka alkoi hitaasti lyhenemään.
 |
| 30 km takana, vielä menee hyvin. |
Jossain kolmenkympin jälkeen loivassa ylämäessä jouduin jättäytymään Anttonion matkasta, alun hurjastelut alkoivat maksamaan juoksuvauhdissa.
34 kilometrin kohdalla saavutin Vesan joka riisui numerolappua ja siirtyi autokuljetukseen.
Portugalilainen jätätti minua tasaisesti, 'ajattelin kyllä minä tästä kuitenkin kolmannen sijan nappaan'.
Mutta kun saavuin 39 kilometrin kohdalle Jarmo makasi tienpenkalla, tuskin tietäen tämänmaailman menosta mitään.
Joskus se kolmekilometriäkin on äärettömän pitkä matka, varsinkin maratonin lopussa.
No Antonio voitti kisan 2.32.37 ja minä olin kakkonen 2.36.01 sain kyllä hyvää oppia kisasta, 'aukasut kannatta vetää aikaisemmin kun vasta kisassa'.
Kivasti se vauhti hiipu loppua kohden.
On ne silti ihan kivojakin, tällaiset hulluttelut, kaikea pitää kokeilla.
Näitä on aina kiva lukea.Sulla riittää muistoja,anna palaa,wanha kanttura!
VastaaPoistaKiva muistelo. Hyviä kirjoituksia! Jatka samaan malliin. Ja ehkä se maratonkin vielä menisi? Jos ei muuten niin vaikka kiihtyvänä pitkänä? :=)
VastaaPoistaKun on yli tuhatkertaa juoksun lähtöviivalle asettunut kerkeää siinä olla tahallisia kun tahatomiakin tapauksia kun kaikki ei mennyt ihan nappiin.
VastaaPoistaOn irronnut kenkää jalasta, katkennut urheiluhousun kuminauha, unohtunut varusteita matkasta, varastettu kilpailunaikana varusteet kaksikin kertaa, puhumattakaan peräänantamatonta palkintorahojen metsästystä.
Niin ja onhan sitä tullut etsittyä kisapaikkaa niin kauan että on lähdöstä myöhästynyt, ja onhan tuota tullut myöhästyttyä startista vaikka on paikalla ollutkin.
Maraton ei kyllä menis juosten, mutta kävellä sen ehkä läpi jaksaisi.
VastaaPoistaNiin nehän jotkut kävelee neljänminuutin kilometri vauhtia.
VastaaPoistaTorreviejassa kun talvisin nuo Suomen kävelijät leireilee joutuu joskus pyörälläkin täysillä polkemaan etteivät ohittelemaan pääse.
VastaaPoistaOn sinne varmaan historiaan mahtunut kisatilanteessa myös jokunen harhaanjuoksu Ollilla. T. Telkkari
VastaaPoistaHarhaanjuoksuja on niin paljon ettei niitä osaisi laskeakaan.
VastaaPoistaParas selitys eräässä Rovaniemellä juostussa kisassa oli reitinohjaajalla kun kysyimme mihin suuntaan tästä risteyksestä pitää mennä, "En minä tiedä minun käskettiin vain tulla tähän risteykseen"
No juoksimme sitten harhaan, ja palasimme myöhemmin takaisin kun huomasimme ettei reitti mihinkään jatkunut.
Kisa startti uusittiin sitten puolentunnin jälkeen uudestaan, ja nyt olimme kyllä saaneet ohjeistuksen siihenristeykseenkin.
Meikäläiselle pitemmänmatkan juoksijalle siitä 'harjoitus startista' oli vain etua, saatiin lyhemmänmatkan miesten menohaluja hiukan hillityä.
Heh...on muistaakseni tästä kisasta ollu puhetta joskus Torren mörskillä aikasemminkin, mutta mukavaa luettavaa tuo kilmen minuutin "aukasu" maratonin ekoilla kilsoilla. T.uuno
VastaaPoistaSiis "kolmen"...nakit ei näin myöhällä enää pysy ajatuksen tahissa.
VastaaPoistajoo paljonhan on torressa keritty juoksustakin jutella, taitaa olla jo .. niin no en muista monestikko siellä on talvea tullut vietettyä. taisi olla 2004 ennen joulua kun sinne ensikerran menin.
VastaaPoistaAkilleksen katkeamisn jälkeinen vuosi taisi jäädä käymättä.