Lintubongari on outo otus.

Kamtshatkanuunilintu tuli Kilpisjärvelle, välittömästi lintubongareiden autonkeulat kääntyivät kohden Kilpisjärveä aina Hangon niemimaata myöten.

Innokaita on bongarit.

Ite bongasin kerran tämmöisen otuksen jossain itäsuomensuunnan teidenvarrella.

Kyllä se rotanlailla mutustelee miestä kun kesä menee ohi, ilman että mitään voi harrastella.

Kaheksanviikoa kolarikärsimystä ja seitenkaksvuotta muutakärsimystä alkaa olla takana, 

Joutas vaikka kaulan nirhaamaan poikki, mutta kun tuli keväälä investoitua uusiin hampaisiinkin, jäis kallis purukalustokin turhanpantiksi.

Pittää vielä harkita.

Se on myös masentavaa, kun lukee tuota traumaröngtkenkuvan lausuntoa, kolarivammojen lisäksi ei ainuttakaan tervettä elintä näy vanhuksesta löytyvän.

On kalkkia verisuonissa, kystiä useissakin elimissä, suurentuneita elimiä, kokoonpainuneita elimiä, on kaikenlaista pussia ja pattia elimissä ja tietysti runsaasti vanhoja murtumia ja nivelsidevammoja.

Ainoana positiivisena piirteenä voi mainita, riittääpähän kuvasta lausuttavaa.

On se ikävä kun ihminen elää kauemman kun kehokestää.

Niin sitä minun piti vielä sanoman että jos hillastus kiinnostaa nyt on niin hyvä hillavuosi että ei tarvi mennä soille rämpimään, niitä on poimittavissa ihan kaupungin katujenvarsiltakin.