Olen jatkanut kokeiluja minkälaista liikuntaa nuo kylkiluut ja käsi sallivat.
Kävelyhän onnistuu ihan hyvin, pyöräilykin onnistuu, mutta kättä täytyy väliin lepuutella irroittamalla otetta ohjaustangosta.
Mutta se juoksu ottaa kylkiluihin, tähänastinen ennätys on 700 metriä yhteenmenoon.
Päiväennätys on kolmisen kilometriä, Saarenkylän kentän tekonurmella 300 metrin pätkissä kävelytauoin juostuna.
Juostessa nuo kylkiluidenpäät ikävästi vastakkain jurnuttavat.
Olen kokeillut erinlaisia kyljen teippauksia, ja vahvoja kipulääkityksiä ennen juoksua.
Hyvää yhdistelmää ei ole vielä löytynyt.
Kädenosalta leikkaus ei ole ainakaan vielä minkäänlaista parannusta tuonut, ja vahva tunteeni on että se vika on tuolla hartiaseudun korkeudella.
Koko käsi on surkastunut, eikä siinä voimaa ole juuri nimeksikään, peukalohangasakaan kohta ole kun nahka jäljellä.
Pitäisi varmaan tuo muukin hermosairaus selvittää.
No huomenna eläinkokeet peuralla jatkuvat, ellei sitten itsesääli iske.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti